Päivitetty 16.2.2012

 Ekologinen intelligenssi on evoluution seuraava vaihe

 Daniel Goleman: Ecological Intelligence. 

Knowing the Hidden Impacts of What We Buy (Penguin Books 2009)

Vaikka ihmisen aivot huomaavat vaaratilanteen, ne eivät pysty ottamaan huomioon ekologisia vaaratilanteita, koska ne tapahtuvat hitaasti, mikrotasolla tai globaalisti. Aivot on valjastettu huomaamaan valon, äänen ja paineen muutokset, vaikka ne olisivat hyvinkin pieniä. Vaaratilanteessa ihminen voi reagoida miljoonasosasekunnissa. Ekologisia vaaroja ei voi huomata sen paremmin kuin tulitikun sytyttämistä valoisassa huoneessa, vaikka sama toiminta pilkkopimeässä huoneessa rekisteröidään välittömästi. Suuretkaan ekologiset vaarat eivät ylitä ihmisen aistihavaintoa tai luontaisia vaistoja ollenkaan. Luonnosta huolta kantavien ihmisten on tehtävä näkymättömästä näkyvää.

Harvardin yliopiston professori Daniel Gilbert sanoo: ”Tutkijat valittavat, että maapallon lämpeneminen tapahtuu liian nopeasti, mutta tosiasia on, että se ei tapahdu riittävän nopeasti. Tuskin huomaamme hitaasti tapahtuvaa muutosta. Ilman, veden ja ruoan saastuminen on ollut 50 vuodessa dramaattista, mutta se on tapahtunut päivästä toiseen, muuttanut maapallon ekologiseksi painajaiseksi, jota isovanhempamme eivät olisi sietäneet."

William Blake kirjoitti vuosisatoja sitten: ”Puu jonka nähdessään joku puhkeaa ilosta kyyneliin, on toisen mielestä vain vihreä pötky, joka on saatava pois tieltä. Jotkut näkevät luonnon monimuotoisuuden, jotkut tuskin luontoa ollenkaan. Mutta ihmiselle, jolla on mielikuvitusta, luonto on itse mielikuvitus. Ihminen näkee sitä mitä itse on." Sillä miten itse kukin näkee luonnon, on valtavat seuraukset. Jääkarhu seisomassa sulavan ikijään reunalla on valtava symboli lämpenemisen seurauksista. Epämiellyttävät totuudet eivät lopu siihen, ainoastaan meidän kykymme havaita niitä. Meidän on pystyttävä laajentamaan havaintokykyämme, jotta ymmärrämme, miten synteettiset aineet surkastuttavat soluja. Meidän on kehitettävä uudenlaista herkkyyttä, joka ylittää hermojärjestelmän rajat ja oppia mitä tehdä tuhon estämiseksi. Tarvitaan ekologista intelligenssiä.

Neocortex, aivojen ajatteleva ja intuitiivinen osa, antaa ihmiselle monipuolisimman hermostollisen eloonjäämisen välineen. Aivojen raskasmuotoinen refleksiivinen alue ei auta meitä ymmärtämään, mutta neocortex pystyy keksimään, käsittämään ja johdattamaan. Se täydentää aivojen luonnollisia sokeita pisteitä. Ihminen voi havaita vielä kätkössä olevat seuraukset tekemisistään ja mitä niille pitäisi tehdä ja siten kehittää etukäteen ohjelmoitua havaintokykyään. Ihmiskunta tarvitsee nyt aivoja, joiden yleisosa työskentelee yhdessä niiden osien kanssa, jotka aiheuttavat pelkoa, hätää ja inhoa.

Voimme ”tietää” vain epäsuorasti sen, että uuden auton tuoksuva sisustus erittää myrkkyjä, koska hajuaisti ei ole niin pitkälle kehittynyt. Tiedon saamme vain tieteellisen tutkimuksen tuloksena. Lukeminen on erilainen tapa oppia tietämään. Älyllinen käsittäminen aloittaa prosessin, josta saattaa kehittyä opittu tunnereaktio. Ekologisen intelligenssin ansiosta käsitämme järjestelmän koko monimutkaisuudessaan sekä ihmisen ja luonnon välisen maailman välisen suhteen. Mutta ymmärtäminen vaatii ison varaston tietoa, niin paljon että yhdet aivot eivät riitä. Jokainen tarvitse toisten apua pystyäkseen suunnistamaan oikein. Tarvitaan kollektiivista intelligenssiä, jonka pystymme hallitsemaan lajina. Meidän on opittava ryhmänä, mitä vaaroja on edessä, mistä ne johtuvat ja miten niitä ratkotaan. Siitä on jo aikaa, kun opimme sosiaalisen intelligenssin. Se auttoi ihmiskuntaa metsästämään ja elämään yhdessä.

 

Kaikkia tuotteita tulee tarkastella kolmelta kannalta:

 

Luottokortti tulevaisuuden tietokoneena

GoodGuide -tietopalvelu on nerokas järjestelmä, jonka avulla jokainen voi tehdä järkeviä ostoksia. Se lataa jo tietoja ihmisten kännykkään heidän ollessaan ostoksilla, mutta liikkeen luojan ja visionäärin Dara O'Rourken mukaan kännykkään saatava tieto on vain väliaikainen vaihe. Tulossa on järjestelmä, johon voi ladata tiedon kaikista tuotteista. Se toimisi hyödyntämällä radiosignaaleja hintalapuista ja kännykkä näyttää automaattisesti vihreää tai punaista valoa. GoodGuide pystyy myös liittämään kaiken mitä ihminen ostaa hänen luottokorttiinsa ja lähettämään sähköpostilla tiedon vaihtoehtoisesta tuotteesta. Jokainen voi ohjelmoida omaan luottokorttiinsa ne ominaisuudet, jotka hänelle ovat tärkeimmät. Luottokortin myöntänyt pankki pitää tuotteiden tiedot ajan tasalla. Korttiin voidaan ladata myös joka viikko parhaat tiedot vakio-ostoksista. On huomattu, että asiakkaat eivät jaksa perehtyä monimutkaisiin elinkaarianalyyseihin, siksi tarvitaan yksinkertaisempi järjestelmä. GoodGuide yhdistää yli 80 miljoonaa arviointia erilaisista tiedostoista, jolloin tuotteiden läpinäkyvyys paranee radikaalisti.

Yhdysvalloissa kaupat aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasuista ja kuluttavat 80 prosenttia energiasta!

Teollisia kemikaaleja on 214. Ne tunkevat vastaan joka paikassa: ilmassa ja kotipölyssä, vedessä, maaperässä, maaleissa, matoissa, tietokoneissa ja huonekaluissa.

 

Vuosien turhake

 "Suomen luonnonsuojeluliitto on laskenut, että keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu on vuodessa 40 000 kiloa. Vuoden turhake kilpailussa useita ehdokkuuksia ovat saaneet kuukautiskipuja lieventävät magneettipikkuhousut sekä tietokoneesta virran saava hammasharja, kahvimuki ja lämpösukat... Ilotulite päihitti finaalissa energiajuoman, tuontimaidon ja mopoauton... Viime vuosina kyseenalaisen kunnianimen ovat saaneet katumaasturi, mönkijä, lehtipuhallin, vaipparoskis, juotava jogurtti ja hampurilaisravintolan kylkijäinen..." (Toimittaja Matti Huhta, hs 21.12.2009)

 

Itse itseään ohjaava ihminen – evoluution huippu
(Lauri Rauhala 1987)

”Kehittyneisyys ilmenee paitsi suurempana tyydytyksen tunteena yksilöllisestä olemassaolosta myös parempana ymmärtämyksenä toisia ihmisiä kohtaan ja lisääntyneenä kykynä ottaa vastuuta omaan vaikutuspiiriin kuuluvista ilmiöistä sekä asioista. Tajunnan kehittämispyrkimysten tulisi tavoitella sitä, että kaikki kokemisen laadut kuten tieto, tunne, usko, intuitio, pyhyys, kauneuden lumo ym. saisivat sijansa maailmankuvassa. Psyykkisissä häiriöissä ihmiseltä puuttuu usein itseohjauksellinen ote elämäänsä. Ihmisen omaa aktiviteettia itsensä kehittämisessä aliarvioidaan ja pyritään syrjäyttämään. Lähes kaikelle henkisyyden viljelylle edellytetään yhteiskunnan tai erilaisten yhteisöjen järjestämä käynnistys, tuki ja ohjanta. Henkisen kehittymisen tavoittelukin on vaarassa massoittua. Individualistit eli aidot yksilöt ovat aina olleet vallanpitäjille vaarallisia. Sekä maalliset että uskonnolliset järjestelmät ovat halki aikojen vainonneet kerettiläisiään. Valtarakenteiden piirissä on aina vallinnut käsitys, että järjestelmä on auktoriteetti, joka omistaa tietämyksen siitä, mikä on ihmisyksilölle parasta. Kulttuurista toimintaa ohjaavat ja samalla ihmisyksilöä vähättelevät periaatteet ovat muokanneet keskivertoihmisen käsityksiä ihmisestä sekä siitä, mitä hän voi ja saa itsestään tehdä. Pinnallinen sosiaalisuus, monipuuhakas osallistuminen, ihmissuhteiden määrä ym. ovat usein muodostuneet ihmisen arvon ja kelpoisuuden mitoiksi... Yksioikoinen liturgianomainen puhuminen ihmissuhteista ja yhteisöllisyydestä ihmisen kehityksen metodeina ja päämäärinä tuo helposti mieleen sadun Keisarin uudet vaatteet. Tarvittaisiin uusia kerettiläisiä uhmaamaan fraseologiaa.

Hyvät ihmissuhteet ja rakentava yhteisöllisyys ovat enemminkin seuraus ihmisen kehittyneisyydestä kuin jotakin ehdottomasti primaarista, josta kaikki hyvä seuraisi. Tämän tason saavuttanut ihminen antaa arvoa kehittämilleen ihmissuhteille ja iloitsee niistä, mutta ei ole niiden armoilla. Hän pystyy kestämään yksinäisyyttä ja jopa etsii sitä pitäen sitä oman luovuutensa toteuttamisen eräänä ehtona. Sitä ei saa samaistaa itsekkyyteen, eristäytyneisyyteen, sosiaaliseen kylmyyteen, vastuuttomuuteen tai luonnevikaisuuteen... Oma osuutensa ihmisyksilön vähäpätöisyyden, avuttomuuden ja voimattomuuden korostamisessa on kristinuskolla ja erityisesti luterilaisella kirkolla. Perisynnin vaivaama ja kaiken raadollisuuden konkretisoitumana ihminen ei yksin eikä omin voimin voi juuri mitään.

C.G.Jungin mukaan kaikessa inhimillisessä kasvutapahtumassa tavoitteena on individualisaatio, aidoksi itseydeksi tuleminen, oman elämän itseohjauksellisuus. Siinä tiedostetaan omat valintamahdollisuudet ja niiden rajat, elinikäisen nöyrtymisen aihe ja samalla jatkuvan kilvoituksen motiivi. Hän ottaa vastuun ratkaisuistaan ja teoistaan. Individualisaatio on henkisyyden viljelyä eikä niinkään animaalisuuden kesyttämistä. Kun henkinen olemuspuoli on itsenäistynyt ja voimistunut, se ottaa automaattisesti animaalisuuden hallintaansa.”

 

Tulevaisuudessa on ratkaistava

                                    Kapitalismi: Vahva moottori eikä rattia ollenkaan

 

Tavaran vähentäminen

Amerikkalainen kirjailija Dave Bruno keksi vuonna 2008 haasteen ja kannustaa ihmisiä karsimaan tavaransa enintään sataan: "Karsi tavaroistasi, kieltäydy vastaanottamasta enempää kamaa ja mieti elämässä tärkeysjärjestys uudelleen."

Bruno laati säännöt raivausurakalleen: haaste koskee vain henkilökohtaista omaisuutta, ei perheen yhteisiä tavaroita ja jotkut tavararyhmät kuten alusvaatteet ja kirjat saa laskea vain yhdeksi tavaraksi... Raivaaminen tuntuu puhdistavalta. Jäljelle jää vain se, mitä ilman ei joko tule toimeen tai ei ole oma itsensä... Anna piut paut niille, jotka tuomitsevat pinnalliseksi tällaisen itsensä määrittelyn materian avulla. Eivätkö samaa tee myös asketismiin pyrkivät munkit?  (hs 3.10.2010, Olli Siren)

Urbaanissa ympäristössä asuva ihminen joutuu elämänsä aikana tekemisiin 20 000 – 30 000 esineen kanssa. "Olen itse arvioinut että normaaleista asumiseen liittyvistä toimista selviää 50 käyttöesineellä. Käytännössä se merkitsee noin kymmentä huonekalua ja neljääkymmentä pienesinettä, joista valtaosa on ruoanlaittoon ja ruokailuun tarkoitettuja. Tässä ajattelussa vesi, maito ja viini juodaan samasta lasista. Identiteettikriisissään länsimaailma turvautuu ylipursuavaan määrään roinaa lisätäkseen turvallisuudentunnetta." (Simo Heikkilä, prof. ja arkkitehti hs 9.9.2010)

Timo Lampikoski kirjassaan Hidasta! - ajankäytön valinnat arjessa ja työssä (Jaana Laitisen haastattelu hs 27.10.09.) Laitinen kirjoittaa: "Tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa puhutaan kaksi kertaa nopeammin ja liikutaan 2-3 kertaa nopeammin kuin 50 vuotta sitten. Enää mikään ei tapahdu kymmeneltä, vaan juna lähtee 10.03. Yli puolet tekee töitä lomillakin... Homo sapiensista on kehittynyt homo urgentus eli kiireinen ihminen.”

Hyvästit muovipussille

Pieneliöt ja pikkukalat erehtyvät luulemaan muovin hippusia ruuaksi. Myrkyt irtoavat muovista niiden suolistossa ja kulkevat ravintoketjussa petokaloihin ja ihmisiin. Kun ruotsalainen meribiologi Frederik Noren seuloi Ruotsin merivettä, kävi ilmi, että mustia hiukkasia on kuutiometrissä 500 – 10 000. Ne ovat niin pieniä, että ne eivät vajoa vaan sekaantuvat veteen. Suurin osa mustista hiukkasista on peräisin liikenteestä. Ruotsin teistä irtoaa vuosittain 100 000 tonnia asfalttihiukkasia. Autojen renkaista tulee 10 000 tonnia muuta materiaalia. Mutta meren näkyvästä saastekuormituksesta 80 prosenttia koostuu muovista.

Ajan myötä muoviroskiksista vapautuu vaarallisia kemikaaleja, kuten allergiaa ja astmaa aiheuttavia palonesto- ja pehmennysaineita. Hippujen pinnalta löytyy DDT:tä ja styroksin hajoamisessa syntyvää styreenitrineeriä. Grönlantilaisten naisten äidin maidosta on löydetty runsaasti ympäristömyrkkyjä. He syövät paljon kalaa.

Styroksi hajoaa helposti lämpimissä yli 30-asteisissa vesissä. Siitä vapautuu styreenimonomeeriä, idimeeriä ja trimeeriä. Muita mereen päätyviä myrkyllisiä kemikaaleja ovat visfenoli A ja flataalihapposeteri. Sen lähde ovat värilliset PET-muovipullot, joita heitetään vesistöihin vuosittain miljoonittain (hs 12.10.2010, Lauri Demmart)

En ole vieläkään selvittänyt, kumpi on pahempi: muovipussi vai paperikassi, pohtii lehden mukaan 18-vuotias Juulia Koskinen. Pitäisikö tässä ihmetellä Juuliaa vai toimittajaa? Oma kassihan on aina otettava mukaan.

Henkilökohtainen päästökauppa - Kulutusta verotettava!

”Henkilökohtainen päästökauppa olisi oikeudenmukaisempi järjestelmä. Nyt ne joilla on raha,a eivät maksa saastuttamisesta mitään niille, jotka saastuttavat vähemmän. Tällainen päästökauppa voisi korvata bensan tai sähkön hintaan lisättäviä ympäristöveroja, joista puuttuu tulotasoon pohjautuva progressio. Koska järjestelmä tottelisi markkinalogiikkaa, se saattaisi kelvata myös oikeistolle.” (Annukka Berg)

Voidaanko kulutusta vähentää vetoamalla ihmisen vastuullisuuteen vai nostamalla veroja? Minun mielestäni vain veroja ja maksuja nostamalla ja kiintiöitä luomalla, osittain myös pakolla. Sanotaan, että poliitikko uskaltaa tarttua asiaan vasta kun 40 prosenttia väestöstä jo toteuttaa sitä. En minäkään ole valinnut niukkaa elämääni vastuusta ihmiskuntaa kohtaan, vaan itsekkäistä syistä. Pysyn terveempänä, tapaan mukavampia ihmisiä, voin katsoa lastenlapsiani silmiin.

Jokaiselle turvataan peruselämä ja ylimäärästä verotetaan rutkasti! 30 neliötä lämmintä asuintilaa, ylimääräisistä neliöistä suuri vero.

”Väkiluku kasvoi sadassa vuodessa 2,5 miljoonalla. Yksityinen kulutus henkeä kohti karttui 14-kertaiseksi vuosien 1860 ja 1985 välillä. Elintarvikkeet kattoivat 1800-luvun lopulla kolme viidesosaa kulutuksesta, nyt niiden osuus on – kalleudesta huolimatta – enää viidennes.” (hs 16.11.1989, satavuotisjuhlapääkirjoitus)

 

Kohtuullisuus - degrowth

Kuinka kauan on kärsittävä nykymenosta? Olemme vapaita kuluttajia, mutta emme kuluttamisesta. Vielä vuona 1972 luonnonvaroja muodostui enemmän kuin niitä käytettiin. Nyt kulutuksen kasvu on eksponentiaalista.

Kohtuusvaarassa.com -sivulla on taustatietoa toisen Kohtuusklubin (4.3.2010 Joensuussa) keskustelulle talouskasvun ja hyvinvoinnin mahdollisuuden suhteesta. Siinä jaetaan kulttuurit kolmeen luokkaan: ylikuluttavaan luokkaan, kamppailevaan luokkaan ja kestävään luokkaan.

Sivuilla esitetään, miten ylikuluttava luokka voi purkaa kasvuun pakottavaa arkipäiväänsä: "Kasvun purku on useiden eri ajatussuuntien risteyskohta. Siinä yhdistyvät esimerkiksi ympäristöajattelu ja kasvun rajat keskusteluineen, Nicholas Georgescu Roegenin ympäristötaloustiede, Serge Latouchen työ ympäristötalouden alalla, Ivan Illichin demokratia-ajattelu sekä M.K. Gandhin omavaraisten paikallisyhteisöjen merkitystä korostava ajattelu."

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen (hs 29.5.2011): "Talouskasvu on parasta lääkettä köyhyyteen sukupolvienkin yli. Ilman kasvua köyhyyden nujertaminen on mahdotonta niin Suomessa kuin maailmalla." Kuinkahan kauan täytyy vielä maailmaa nähdä, kun sanasta talouskasvu tulee yhtä pahaenteinen kuin fasismista ja totalitarismista. Kasvaa voimme vain ylöspäin: jalat yhä syvemmälle maahan ja pää taivaaseen!

Korkoihin perustuva rahoitusjärjestelmä, eläkejärjestelmä, vakuutustoiminta ja pörssikauppa on rakennettu jatkuvan kasvun varaan. Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat mullistavia, jos kasvu loppuu.

Serge Latouchen pamfletissaan Jäähyväiset kasvulle: "Maailma tarvitsee biotaloustiedettä, meidän pitää valita kahdeksanportainen tie autonomiseen kasvuttomaan yhteiskuntaan, jonka urbaaneissa kylissä kultivoidaan hitautta, taidetta ja mietiskelyä ja samalla pystytään tarjoamaan kaikille lähiruokaa ja mielekästä 4-5 tunnin työpäivää, jota ei ole valjastettu tuottoon."

 

Omavaraisuus ja yhteisöllisyys ovat avainsanoja

Constant Natural Capital Rule – Ihmiskunta tarvitsee luonnonpääomaa ja siksi yhteisomistukseen pitäisi jäädä tilaa.  Minkälainen järjestelmä on turvallisin? Hajautettu yhteiskunta, joka koostuu omavaraisista kylistä, missä ihmisistä suurin osa tekee työtä suoraan oman leipänsä tuottamiseksi omassa kyläyhteisössään. Kaikki liikuttaminen ja liikkuminen voitaisiin siten minimoida ja välttää keskittämisen muitakin haittapuolia ja riskejä. Kevyt hallintokoneisto ja vain vähän rahaliikennettä.

 

Säästän

Yhden asteen pudotus sisälämpötilassa laskee energiankulutusta viisi prosenttia.

Jatkuvasti päällä oleva pöytätiekone kuluttaa vuodessa enemmän kuin kaksi kertaa viikossa lämpiävä sähkökiuas.

Suihkun virtaaman voi säätä pienemmälle niin, että vesi virtaa 12 litraa minuutissa. Jotkut käyttävät 90 litraa vettä vuorokaudessa.

Aina puolittuu sähkön kulutuksen määrä: lämmitys, lämmin vesi, valaistus, kylmälaitteet

Järkeä sähkön käynnistämiseen

“Kuka on kehottanut pienentämään sähkön käyttöä huippukulutuksen hetkinä? Emmekö me kuluttajat tajua pienentää kulutustamme huippuhetkinä ja jättää kovilla pakkasilla kello 16-19 sähkösaunomistamme väliin, siirtämään pesukoneiden käyttöä, pienentämään valaistusta, kaukokytkemään pois päältä tyhjien kakkosasuntojen lämpöjä? Suomen oma kapasiteetti loppuu, kun 12 000 mwh:n huipputeho ylitetään. On syytä huomata, että yksikään sähköyhtiö ei ole kehottanut asiakkaitaan säästöön iltapäivän huippukulutustunteina. Kulutushuippu on niille miljardiluokan etu. Jokainen kodeissa, tehtaissa ja kunnissa voi vähentää huippukulutuksen hetkinä sähkön käyttöä. Yleisradio voisi antaa tietoiskuja lähestyvästä huipusta ja sen tärkeydestä. Teollisuudelle, kuntataloudelle ja perheille ei olisi temppu eikä mikään vähentää omaa kulutustaan kovalla pakkasella 2-3 tunnin ajaksi 10-15 prosenttia. Tämä vastaa noin 2000 mwh:n säästöä, joka on lähes koko tuontisähkön tarve. Määrä on tuplaten Loviisan ydinvoimalan taho. (Kari J. Saarinen hs 16.1.2010)

"Kaikki alkoi viime viikon perjantaina, tarkalleen klo 16-18. Silloin suomalaiset ylsivät sähkönkäytössään ennätyslukemiin: 14 100 megawattiin. Sähkön tuottamiseksi piti ottaa käyttöön ilmastolle tuhoisia hiili- ja öljyvoimaloita. Perjantaina kahta tuntia varten Suomeen olisi tarvittu ainakin yksi uusi ydinvoimala. Tuhannet pesukoneet, kuivausrummut, televisiot ja tietokoneet pyörivät suomalaiskodeissa. "Olisi hyvä, jos sähkönkäyttöä pystyttäisiin rajoittamaan tiettyinä kovan kulutuksen aikoina",  sanoo Kenneth Hänninen. Piikin aikana sähkö maksaa paljon ja se tuotetaan saastuttavimmin. Ranskassa piikkiä on tasattu jo vuosia. Siellä kuluttaja voi tarkkailla sähkön hintaa. Kodin seinällä olevat liikennevalot varoittavat, kun sähkön käytössä on vaarallinen piikki: Punainen palaa - pesukone seis. Seinään kiinnitettävästä laitteesta näkee, onko sähkön hinta kallista vai halpaa. Laitteet näyttävät arvion hinnasta myös seuraavalle päivälle. Saman tyyppistä laitetta kokeiltiin myös Kainuussa 1990-luvun lopussa. 40 kotitaloutta oli mukana Kainuun energian kokeilussa, jossa testattiin, milloin sähkölämmitys kannattaa vaihtaa puulämmitykseen, mutta tuntimittaus oli liian kallista. Sähkömittarit vaihdetaan joka tapauksessa etäluettaviksi älymittareiksi vuoteen 2014 mennessä. Ne lukevat kulutuksen tunnin välein. Sähkön hinnasta kertovat sähköpostit tai tekstiviestit voisivat korvata liikennevalomallin. Uusia innovaatioita odotellessa sähkön käytössä on luotettava maalaisjärkeen. Voiko pyykinpesun jättää myöhemmäksi? Onko pakko saunoa perjantaina heti töistä tullessa? Pitääkö ylipäätän kaikkien toosien huutaa samaan aikaan? Äärilinjaakin voi vetää: perjantain alkuillan ohjelmat talletetaan digisovittimeen ja sähkösyöppöön plasmatelevisioon kytketään virta vasta yömyöhään. Ainakin ilmasto kiittää." (Jenni Virtanen hs 17.1.2010)

 

Ekojääkaappi

Ylläksellä kerättiin keväällä 30 000 kuution kasa lunta. Lumikasa säilyi lämpimän kesän yli 30 sentin paksuisen purukerroksen alla. Suomessa on tehty ennätysmäärä säilötyn lumen latuja (hs 9.10.2010).

"Pahvimukin oikea paikka on kartonkikeräyksessä. Muovipäällysteen takia niitä ei saa laittaa biojätteeseen. Yksi sekajätteeseen heitetty pahvimuki päivässä vuoden ajan tarkoittaa 374 megajoulea energiaa. Sama määrä energiaa kuluu pyykinpesuun puolessa vuodessa, muovia 16 muovimukin verran." (hs 11.9.2011)

Tärkeimpiä ohjeita ovat

lämmitys

autoilu

kasvisruokavalio

vihreä sähkökirjan

 

Suomen tuleva ilmasto

Toimittaja Heli Saavalainen (hs 2.11.09) kokosi paketin Suomen ilmastonmuutoksesta apunaan Ilmatieteen laitos, tutkija Tuomenvirta.

  1. ·         sadassa vuodessa Suomen ilmasto lämpenee  2 – 6 astetta
  2. ·         sademäärät lisääntyvät 10 – 30 prosenttia ja rankkasateet koettelevat kaupunkien viemäreitä
  3. ·         uudet tuholaiset ja loiset voivat vallata alaa, koska kylmyys ei estä talvehtimista
  4. ·         kettukannan vahvistuminen voi lisätä kettujen välittämiä tauteja: myyräekinokokki, heisimato voi tulla Suomeen. Ihmisen vaarallisimman loisen leviäminen romahduttaisi muun muassa metsämarjojen viennin. Maataloudessa koloradonkuoriainen voi aiheuttaa riesaa.
  5. ·         Lohikalat vähenevät ja särkikalat runsastuvat, kun vedet lämpenevät
  6. ·         pienpetojen, kettu, supi, käyrä, kannat vahvistuvat.
  7. ·         vehnää, kauraa ja ohraa voidaan viljellä Lappia myöten, maissi menestyy Keski-Suomessa
  8. ·         kuivuuskaudet lisääntyvät ja peltoja on ryhdyttävä kastelemaan
  9. ·         sienitautien ja homeiden riski kasvaa
  10. ·         roudan vähentyminen vaikeuttaa puunkorjuutta
  11. ·         sateet ja tulvat vahingoittavat teiden ja ratojen rakenteita
  12. ·         kaupunkeja on suojattava tulvavalleilla
  13. ·         sateet ja tulvat lisäävät ravinteiden ja haitta-aineiden huuhtoutumisia sulasta maasta vesistöihin
  14. ·         pienten järvien umpeenkasvu kiihtyy

Suomen asiantuntijat:

·        Suomen ympäristökeskus, tutkimusjohtaja Toivonen ja päällikkö Virkkala, hydrologi Vehviläinen

·        Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

·        Maa- ja metsätalousministeriö,

·        Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia,

·        Arktisen keskuksen tutkija Turunen ja

·        Helsingin yliopiston Väre

Hs lukkijoista 9000 äänesti, mikä on pahinta mitä rahalla saa: uhanalaisista sademetsäpuista rakennettu vene (eli tiikin ja mahongin käyttö), veritimantit koska korukäytössä ne ovat sinänsä tarpeettomia, yksityislentokoneella lentäminen. Arkinen muovipussi on määrällisesti pahin ja kuitenkin niin helposti korvattavissa. Broilerin tuotantoa pidettiin jopa turkistarhausta pahempana, koska siipikarjaa kasvatetaan turkiseläimiin verrattuna moninkertaisia määriä. Minkkiturkki, norsunluu, citymaasturi, lehtipuhallin, käsinkudottu aasialainen villa- tai silkkimatto (hs 3.11.2011)

Ekomatkailu?

Tietysti ekologisinta on jäädä kotiin, tehdä reissuja jalan ja pyörällä. Mutta jos laskee matkailun elämänkaaren eli lisää sosiaalisen ulottuvuuden, saattaa ihminen pienenkin matkan avulla välttää muita suuria saasteryppäitä, esim. ei tee heräteostoksia, saatikka jalopuuhuonekaluja, upottavia keinosohvia.
 

Unelmien lahtaaminen on yhtä antoisaa kuin niiden jahtaaminen. Kotiini Toscanaan palatessani olen tyytyväisempi kuin lähtiessäni. Matkalaukussa on kokemuksia sulateltavaksi. Vasta kun unelma on saavutettu tai koettu kestämättömäksi, voi mennä eteenpäin. Muuten jää jotakin hampaankoloon. Minusta ei tullut newyorkilaista, mutta New York on nyt osa minua. (Jouni Kantola hs 23.8.2010)

 Lähimatkailussa hoidetaan perintömaisemaa, lähialueen kulttuuria ja luontoa. Luontomatkailussa päivä tuoksuu maalle ja metsälle. Loma maalaistalossa näyttää parhaimmillaan, mistä ruoka tulee, mutta ainakin antaa elinmahdollisuuden maalla asuvalle.

K.Rajakallio, Vihreät yrittäjät: Suomen tilat, tontit ja vesialueet on rekisteröity hyvin. Maalle tulee antaa ympäristöarvo, asteikolla 0 – 10. Ikimetsän arvo olisi lähellä kymppiä, ryvettyneet teollisuusalueet lähellä nollaa. (Vihreä Lanka 12.2.2010)

 Uusin (vanhin) matkailunmuoto on pyhiinvaellus. Mikäs sen voittaisi?

 Planeetan laajuisessa ekomatkailussa puhutaan biohotelleista, pehmeästä turismista. Ekohotellissa on se hyvä puoli, että se antaa mallia paikallisille asukkaille. Itse turistille se vastaa lähinnä samaa kuin pitkät piiput 1960-luvulla.

Ennen matkaa on hyvä iskostaa mieleensä lista siitä, kuinka pitkälle samalla energiamäärällä milläkin kulkuneuvolla pääsee:

 Lentomatkailijan syntilista on erityisen suuri: päästöt sisältävät yli tuhatta erilaista kemiallista ainetta, kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy huolimatta moottorien parantamisesta, jokainen käytetty polttoainelitra lisää kolmella kilolla ilman hiilidioksidia ja jokainen kone käyttää 6000 litraa tunnissa. Lentokone tuottaa kaksi kertaa enemmän (mark)otsonia kuin auto. Napojen yllä jettien päästöt muodostavat jäävirtoja, mikä ohentaa otsonikerrosta.

"Mitä enemmän lentoliikenteen ilmastovaikutuksia on tutkittu, sitä monimutkaisemmaksi yhtälö on muuttunut. Suihkukoneiden hiilidioksidipäästöt lämmittävät ilmastoa. Lisäksi hyytävän kylmään ilmaan vapautuva vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi. Näin syntyvät valkoiset tiivistymisjuovat lämmittävät kotiplaneettamme vielä 2-10 kertaa voimakkaammin kuin lentoliikenteen ilmakehään jättämä hiilidioksidi. Lentokoneiden rikki ja typpioksidipäästöt sen sijaan viilentävät ilmastoa. Järkevästi tuotetuilla biopolttoaineilla lentävät mannertenväliset potkurikoneet näyttävät edelleen parhaalta ratkaisulta. Ne eivät tuottaisi tiivistymisjuovia ja niiden polttoaineen tarve olisi puolet suihkukoneiden kulutuksesta." (Risto Isomäki hs 23.8.2011)

Kollektiivisia harhoja: Matkojen taittaminen lentäen tuntuu houkuttelevammalta kuin autolla, sillä autoilijat sekä juna- ja bussimatkustajat maksavat polttoaineveroja. Yhtä kummallista on, ettei lentolipuista peritä arvonlisäveroa!

 Lentokoneiden haitat on arvioitu pahasti alakanttiin. Koneiden lentokorkeuksissa on 30-70 astetta pakkasta ja siksi kuumat kaasut jäähtyvät nopeasti Vesihöyry tiivistyy. Matkakorkeuden takia lentokoneet ovat yhtä tärkeä hiukkas- ja aerosolipäästöjen lähde kuin maanpinta. Koneilla on merkitystä pilvien määrään ja maapallon keskilämpötilaan. Lentokoneiden osuus on yli puolet tieliikenteen osuudesta kasvihuonekaasujen lisääjänä. Lentokoneiden päästöt jäivät Kioton sopimuksen ulkopuolelle.

Atmosfair-sertifikaatti on laskuri, jonka avulla rahoitetaan aurinko- ja tuulivoimaa tai energian säästöä.
 

 


Ekomatkalla Kaakkois-Aasiassa on oltava mukana:

1. Reppu - laukun kanssa joutuu turvautumaan kuljetuksiin.

2. Jos on lennettävä, on valittava suora lento sillä lentokone saastuttaa eniten juuri noustessaan.

3. Koko matkalla ei osteta mitään mikä on valmiiksi pakattu, sillä useissa maissa ei ole minkäänlaista jätteiden käsittelyä

4. Patterit on ehdottomasti tuotava itse takaisin, koska ne joutuvat muuten luontoon ja vielä yleisemmin nekin poltetaan vakavin seurauksin. Saksalaiset ovat kunnostautuneet ja perustaneet keräilypisteitä esim. Nepaliin, joista kukin vuorollaan kuljettaa patterit Saksaan.

5. Syödään kulttuuriruokaa, turha sinne on lähteä lihottamaan kansainvälisiä ruokaketjuja

6. Vaatteet pestään itse, yhden yön hotellissa käytetään omaa lakanapussia. Hotelleissa on pesupalvelu, mutta maissa ei ole jäteveden käsittelyä eikä usein liiemmälti sähköäkään. On turha ajatella, että naiset saavat työtä pestessään jokien rannoilla turistien vaatteita ja lakanoita. Anna mieluummin raha naisille suoraan. Pyykkärin palkka on mitätön.

"Täydellinen matkakirja onkin elementissään yhtä lailla kolisevassa, täyteen ahdetussa intialaisjunassa kuin kahvinuotiolla Kainuun korpimaisemassa. Siinä on tavoitettu kaikki ne onnen, oivallusten, juurettomuuden, ulkopuolisuuden, jännityksen ja vapauden hetket, joita matkustaessaan voi tuntea." (Riku Rantala  hs 12.11.2010)

Hiilidioksidin laskuri

"GreenSeat-sivuston laskuri mittaa edestakaisen Helsinki-Peking-matkan kuormaksi 5,4 tonnia hiilidioksidia. Taakan voi hyvittää ostamalla päästövähennyksiä 65 eurolla. Yritys sijoittaa rahat uusiutuvaan energiaan ja metsitysprojekteihin. Länsieurooppalaiselle - jonka hiilipäästöt ovat keskimäärin 8,35 tonnia vuodessa - sertifikaatit maksavat sadan euron molemmin puolin. Koko elämästään voi siis tehdä "hiilivapaan"... Päästöjen kompensoinnissa kuluttajat ja yritykset ostavat vapaaehtoisia päästövähennyksiä. Niillä voi "nollata" esimerkiksi lentomatkan, toimiston, autoilun tai asumisen ilmastokuormituksen." (Jussi Laitinen hs 24.10.07)

Suomi turistimaana?

Mistä meidät suomalaiset tunnetaan? Mitä me suomalaiset olemme saaneet aikaan? Tuttu vastaus on "Sibelius, sauna ja sisu". (Lauri Malkamäki hs 3.9.2011)

 Hahaa – pohjoinen valtio missä on paljon lunta. Puoli vuotta ainainen yö, puoli vuotta ainainen päivä. Suomi on luonnonolosuhteiltaan merkillisin asutettu maa, miksi sitä ei hyödynnetä?

 

Mukana rakentamassa paratiisia Suomen kamaralle!

Kun 1980-luvulla kuulin Saksan ekopankin rahoittamasta nollaenergiatalosta, tiesin mikä on oman elämäni suunta. Kymmenen vuotta myöhemmin perehdyin Ruotsissa suunnitteluperiaatteeseen, joka toimii täsmällisesti kuin japanilainen puutarha. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää kaikki mitä ihminen vuorokauden ja vuoden kierrossa tarvitsee. Sitä kutsuttiin permakulttuuriksi.

Kun samoihin aikoihin kolmas elämän jaksoni eli lapsuuden ja opiskelun jälkeen vietetty ydinperhejakso oli jäämässä taakse, alkoi kiehtoa ajatus ekologisen asumisen, luonnonmukaisen ruoantuotannon ja kestävän ihmisverkoston luomisesta. Voisiko asua nollaenergiaolosuhteissa, syödä luomua ja viettää aikaa samanmielisten ihmisten kanssa?

Lukemisesta jäi päällimmäisenä mieleen: maapallolla kaikki kiertää. Pallon läpimitta on 11.000 km. Himalajan päälle lintu voi vielä lentää, mutta ihmisellä alkaa olla vaikeuksia. Ilmaa yläpuolellamme on vajaat 12 km. Samoja molekyylejä kanssani hengitti jo Ceasar aikoinaan.

Reissuilla on tullut selväksi, että kun eri alan ja elämänkokemuksen läpikäyneet ihmiset lyövät hynttyynsä yhteen, syntyy koheesio. Ei tarvitse viettää päiviä yksin tai väkinäisesti sukulaisten tai työkavereiden kanssa.

Tästä alkoi yksi seitsemän vuoden projekti. Projekti muuttui olemassa olevan laitoskiinteistön muuttamiseksi ekologisesti kestävälle pohjalle - ei tiettömien teiden ja langattomien korpimaisemien asuttamiseksi. Hankkeen tavoitteeksi tuli “kehittää Kaijanniemen ekotilasta laitosrakennuksen ekologisen saneerauksen malli, jossa otetaan huomioon vaihtoehtoisten toimintojen tila-, varuste- ja tekniikkavaatimukset“, kirjoittaa arkkitehti Anneli Lyytikkä.

1) Asuminen ja siihen liittyvät toiminnot, jotka antavat mahdollisuuden toteuttaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa.

2) Jatkojalostus ekologisilla/vaihtoehtoisilla menetelmillä sekä tilalla tuotetuille raaka-aineille että jatkojalostuksen koordinointi muille lähialueen yrittäjille. Näihin toimintoihin tarjotaan tilat ja tuotteita voidaan hyödyntää asiakkaille tarjottavissa omissa palveluissa.

3) Ekologisen maatilan/maatilamatkailun esimerkkikohde, joka toimii mahdollisimman omavaraisesti

4) Ekologisen elämäntavan tieto- ja kurssikeskus, jonne voi tulla tutustumaan erilaisiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin.

Naisena on oppinut, miten tärkeä on kiinnittää huomiota pieniin asioihin - pennistähän se miljoonakin alkaa. Toistamme yhä uudestaan: älä juoksuta vettä, keitä kannen ja mieluiten katteen alla, hauduta, syö raakaa, käytä hapatteita ja käymistä, säilö maakellariin, kuivata, peseydy harvoin, käytä vähän likaantuvia vaatteita, pukeudu talvella villaan.

Varsinaisia luomuratkaisuja ovat kompostikäymälät, aurinkokeräimet, punamulta ja puu/pellettilämmitys. Vielä on tekninen ongelma: jätevesi. Tuotamme kaupungin verkkoon jätevettä.

Yllätykseksemme kaikkein suurin tuhlaus syntyi kuitenkin sähkövarauksesta. Vanhainkodin aikana taloon oli sähkölaitoksen turvattava viisi kertaa enemmän sähköä kuin mitä me käytämme. Voi kuvitella mitä ylikapasiteettivaatimus tarkoittaa Suomen energiaomavaraisuudessa! Permakulttuurin ensimmäinen askel oli kukkapenkkien muuttaminen yrttipenkeiksi, että säästyisi inhimillistä työtä, kun päivittäin tarvittavat kasvit ovat oven pielessä.