Koska yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisiä on liikaa tällä pienellä planeetalla, on kiinnostava pohtia, miten me saamme vähemmän jälkeläisiä.

Jyrki Räikkä, hs 1.12.1009:

Ironisia Darwin-palkintoja jaetaan lapsettomille ihmisille, jotka jonkin poikkeuksellisen typerän päähänpiston seurauksena vahingossa tappavat tai vähintään steriloivat itsensä. Julma idea on jakaa tunnustusta siitä, että palkitut ovat omakätisesti poistaneet perimänsä heikentämästä ihmiskunnan geenivarantoja."

 

Uusia ulottuvuuksia tulevaan seminaariin:

Kiasman tapaamisilla olimme jutelleet lähinnä niistä keinoista, joilla väestöräjähdys estetään. 

"Ekovin on tarkoitus antaa seminaarin yhteydessä kannanotto, jossa
ehdotamme keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi. Naisten koulutus,
riittävät terveyspalvelut ja sen sellaiset ovat aika itsestään selviä
lapsiluvun hillitsijöitä, mutta tarvitsisimme jotain lisääkin. Vanhemman
polven ekovilaisten ehdottama sterilisaatiopalkkio taas on ollut käytössä
ainakin Intiassa 1970-1980 -luvuilla, ja on osoittautunut sekä
tehottomaksi että muullakin tavalla kyseenalaiseksi keinoksi. Jotain uutta
siis kaivataan."

Aikaisemmin on minua ottanut päästä tuo naisten syyllistäminen - olemmeko niin
tyhmiä että vain meitä pitää sivistää? Ukothan ne on aina tarpeessa, joten
pitäisi keskittyä heidän ruokavalioonsa, elämäntapaansa ja ihanteisiinsa.

Ekovihreät ovat halunneet muuttaa lapsilisän niin, että summa ei nouse lasten lukumäärän mukaan. Samoin olemme ehdottaneet sterilisaatiopalkkiota. Mitä biologisia, poliittisia, kulttuurisia ja sosiaalisia menetelmiä voisi olla maapallon ihmisten määrän vähenemiseen? Periaatteessa ulottuvuuksia on viisi, mutta fyysisen ympäristön muuttaminen on jo toteutettu eli sisä- ja ulkotila betonisoitu. Yhden ja kahden huoneen asuntoja rakennetaan eniten ja muutenkin lapsia varten on yhä vähemmän tilaa.

Biologisista ulottuvuuksista eli sterilisaatiopalkkiosta on mainittu, että Intiassa sitä on toteutettu huonolla menestyksellä. Minkälaisia tutkimustuloksia? Miehen sterilisaatio vie vain muutaman minuutin ja on
hätätilassa peruttavissa. Nainen joutuu makaamaan vuorokauden sairaalassa.

Poliittisia ohjauskeinoja on kokeiltu Kiinassa, yhden lapsen politiikkaa. Mitä tutkimustuloksia siitä on olemassa (eikä vain heittoja)? Miten Suomessa lapsilisät ovat joutuneet nykyiseen tilaa eli viidennestä lapsesta maksetaan
enemmän kuin neljännestä?

Sosiaalisia ohjauskeinoja? Onko jossain päin maailmaa harjoitettu asennepolitiikkaa? Miten meidän äitienpäiväpalkitut ovat muuttuneet?

Oikein en ymmärrä, miksi ruveta laskemaan, kuinka paljon maa voi elättää, kun jo nyt tiedämme, miten paljon suurempi selkäreppu on suomalaisella kuin intialaisella vauvalla. Kasvissyöjä tarvitsee puolet pienemmän repun jne. Vaikka olisipa kiinnostava kuulla neljä eli skenaariota elintavan vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.

Tässä näitä mietteitä, joihin itse etsin vastauksia.





Piia kirjoittikin jo 13.11.2010:


Ekovin on tarkoitus antaa seminaarin yhteydessä kannanotto, jossa
ehdotamme keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi. Naisten koulutus,
riittävät terveyspalvelut ja sen sellaiset ovat aika itsestään selviä
lapsiluvun hillitsijöitä, mutta tarvitsisimme jotain lisääkin. Vanhemman
polven ekovilaisten ehdottama sterilisaatiopalkkio taas on ollut käytössä
ainakin Intiassa 1970-1980 -luvuilla, ja on osoittautunut sekä
tehottomaksi että muullakin tavalla kyseenalaiseksi keinoksi. Jotain uutta
siis kaivataan.



on ottanut päästä tuo naisten syyllistäminen - olemmeko niin tyhmiä että vain meitä pitää sivistää. Ukothan ne on aina tarpeessa, joten pitäisi keskittyä ruokavalioon, elämäntapaan ja ihanteisiin.

Koska yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisiä on liikaa pienellä planeetalla, on kiinnostava pohtia juuri, miten me saamme vähemmän jälkeläisiä. Mitä biologisia, poliittisia, kulttuurisia ja sosiaalisia menetelmiä voisi olla maapallon ihmisten määrän vähenemiseen. Periaatteessa ulottuvuuksia on viisi, mutta fyysisen ympäristön muuttaminen on jo toteutettu eli sisä- ja ulkotila betonisoitu. Yhden ja kahden huoneen asuntoja rakennetaan eniten ja muutenkin lapsia varten on yhä vähemmän tilaa.


Biologisista ulottuvuuksista eli sterilisaatiopalkkiosta Piia mainitsi, että Intiassa sitä on toteutettu huonolla menestyksellä. Minkälaisia tutkimustuloksia? Miehen sterilisaatio vie vain muutaman minuutin ja on hätätilassa peruttavissa. Nainen joutuu makaamaan vuorokauden sairaalassa.


Poliittisia ohjauskeinoja on kokeiltu Kiinassa, yhden lapsen politiikka. Mitä tutkimustuloksia siitä on olemassa? Miten lapsilisät ovat joutuneet nykyiseen tilaa eli viidennestä lapsesta maksetaan enemmän kuin neljännestä?


Sosiaalisia ohjauskeinoja? Onko jossain päin maailmaa harjoitettu asennepolitiikkaa? Miten meidän äitienpäiväpalkitut ovat muuttuneet?


Oikein en ymmärrä, miksi ruveta laskemaan, kuinka paljon maa voi elättää, kun jo nyt tiedämme, miten paljon suurempi selkäreppu on suomalaisella kuin intialaisella vauvalla. Kasvissyöjä tarvitsee puolet pienemmän repun jne. Vaikka olisipa kiinnostava kuulla neljä eli skenaariota elintavan vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.




"Kuinka paljon maa tarvitsee ihmisiä?"

Antaisiko se rohkeutta kysyä siitä helposti seuraavia lisäkysymyksiä, esim.

- Kuinka paljon ihminen tarvitsee maata?
- Kuinka paljon ihminen tarvitsee ihmisiä?
- Kuinka paljon sivilisaatio tarvitsee ihmisiä? Ja vihdoin
- Mikä on maapallon ekosysteemien/Gaian kantokyky (optimaalinen väkiluku)
globaalisti ja paikallisesti, jos kulutustaso on länsimainen?

Nyt maapallon itsesäätely- ja korjauskyky on joutunut erityisen kovalle
koetukselle ihmisen teollisen toiminnan kautta. Planeettamme ei ole enää
valitettavasti kerran olleen nuoren planeetan "voimissa", vaan käymässä
planeettanakin vanhaksi. Myös epäonneksemme samaan aikaan kun ihmiskunta
aloitti saastuttamisen, Olosuhteet ovat monesta syystä muuttumassa hyvin epäsuotuisaksi ihmisen ekspansiivisille aktiviteeteille. Tämä on lisäriippa, joka jo yksistään pitäisi huomioida.

Sosiaalisestihan tiedetään jotakuinkin mikä on vähimmäiskoko esim. hyvälle
yhteisön toimivuudelle, esim. kylälle, ekoyhteisölle tai ekokaupungille. Ja
geneettisestikin. Ja ekologinen aspekti riippuu paikallisista olosuhteista.