Koska yksimielisyys vallitsee siitä,
että ihmisiä on liikaa tällä pienellä planeetalla, on kiinnostava
pohtia, miten me saamme vähemmän jälkeläisiä.
Jyrki Räikkä, hs 1.12.1009:
Ironisia Darwin-palkintoja jaetaan
lapsettomille ihmisille, jotka jonkin poikkeuksellisen typerän
päähänpiston seurauksena vahingossa tappavat tai vähintään steriloivat
itsensä. Julma idea on jakaa tunnustusta siitä, että palkitut ovat
omakätisesti poistaneet perimänsä heikentämästä ihmiskunnan
geenivarantoja."
Uusia ulottuvuuksia tulevaan seminaariin:
Kiasman tapaamisilla olimme jutelleet lähinnä niistä keinoista, joilla väestöräjähdys estetään.
"Ekovin on tarkoitus antaa seminaarin yhteydessä kannanotto, jossa
ehdotamme keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi. Naisten koulutus,
riittävät terveyspalvelut ja sen sellaiset ovat aika itsestään selviä
lapsiluvun hillitsijöitä, mutta tarvitsisimme jotain lisääkin. Vanhemman
polven ekovilaisten ehdottama sterilisaatiopalkkio taas on ollut käytössä
ainakin Intiassa 1970-1980 -luvuilla, ja on osoittautunut sekä
tehottomaksi että muullakin tavalla kyseenalaiseksi keinoksi. Jotain uutta
siis kaivataan."
Aikaisemmin on minua ottanut päästä tuo naisten syyllistäminen - olemmeko niin
tyhmiä että vain meitä pitää sivistää? Ukothan ne on aina tarpeessa, joten
pitäisi keskittyä heidän ruokavalioonsa, elämäntapaansa ja ihanteisiinsa.
Ekovihreät ovat halunneet muuttaa
lapsilisän niin, että summa ei nouse lasten lukumäärän mukaan. Samoin
olemme ehdottaneet sterilisaatiopalkkiota. Mitä biologisia,
poliittisia, kulttuurisia ja sosiaalisia menetelmiä voisi olla
maapallon ihmisten määrän vähenemiseen? Periaatteessa ulottuvuuksia on
viisi, mutta fyysisen ympäristön muuttaminen on jo toteutettu eli sisä-
ja ulkotila betonisoitu. Yhden ja kahden huoneen asuntoja rakennetaan
eniten ja muutenkin lapsia varten on yhä vähemmän tilaa.
Biologisista
ulottuvuuksista eli sterilisaatiopalkkiosta on mainittu, että Intiassa
sitä on toteutettu huonolla menestyksellä. Minkälaisia
tutkimustuloksia? Miehen sterilisaatio vie vain muutaman minuutin ja on
hätätilassa peruttavissa. Nainen joutuu makaamaan vuorokauden sairaalassa.
Poliittisia
ohjauskeinoja on kokeiltu Kiinassa, yhden lapsen politiikkaa. Mitä
tutkimustuloksia siitä on olemassa (eikä vain heittoja)? Miten Suomessa
lapsilisät ovat joutuneet nykyiseen tilaa eli viidennestä lapsesta
maksetaan
enemmän kuin neljännestä?
Sosiaalisia
ohjauskeinoja? Onko jossain päin maailmaa harjoitettu
asennepolitiikkaa? Miten meidän äitienpäiväpalkitut ovat muuttuneet?
Oikein
en ymmärrä, miksi ruveta laskemaan, kuinka paljon maa voi elättää, kun
jo nyt tiedämme, miten paljon suurempi selkäreppu on suomalaisella kuin
intialaisella vauvalla. Kasvissyöjä tarvitsee puolet pienemmän repun
jne. Vaikka olisipa kiinnostava kuulla neljä eli skenaariota elintavan
vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.
Tässä näitä mietteitä, joihin itse etsin vastauksia.
Piia kirjoittikin jo 13.11.2010:
Ekovin on
tarkoitus antaa seminaarin yhteydessä kannanotto, jossa
ehdotamme
keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi. Naisten koulutus,
riittävät
terveyspalvelut ja sen sellaiset ovat aika itsestään
selviä
lapsiluvun hillitsijöitä, mutta tarvitsisimme jotain
lisääkin. Vanhemman
polven ekovilaisten ehdottama
sterilisaatiopalkkio taas on ollut käytössä
ainakin Intiassa
1970-1980 -luvuilla, ja on osoittautunut sekä
tehottomaksi että
muullakin tavalla kyseenalaiseksi keinoksi. Jotain uutta
siis
kaivataan.
on ottanut
päästä tuo naisten syyllistäminen - olemmeko niin tyhmiä että
vain meitä pitää sivistää. Ukothan ne on aina tarpeessa, joten
pitäisi keskittyä ruokavalioon, elämäntapaan ja ihanteisiin.
Koska yksimielisyys vallitsee siitä, että ihmisiä on liikaa pienellä planeetalla, on kiinnostava pohtia juuri, miten me saamme vähemmän jälkeläisiä. Mitä biologisia, poliittisia, kulttuurisia ja sosiaalisia menetelmiä voisi olla maapallon ihmisten määrän vähenemiseen. Periaatteessa ulottuvuuksia on viisi, mutta fyysisen ympäristön muuttaminen on jo toteutettu eli sisä- ja ulkotila betonisoitu. Yhden ja kahden huoneen asuntoja rakennetaan eniten ja muutenkin lapsia varten on yhä vähemmän tilaa.
Biologisista ulottuvuuksista eli sterilisaatiopalkkiosta Piia mainitsi, että Intiassa sitä on toteutettu huonolla menestyksellä. Minkälaisia tutkimustuloksia? Miehen sterilisaatio vie vain muutaman minuutin ja on hätätilassa peruttavissa. Nainen joutuu makaamaan vuorokauden sairaalassa.
Poliittisia ohjauskeinoja on kokeiltu Kiinassa, yhden lapsen politiikka. Mitä tutkimustuloksia siitä on olemassa? Miten lapsilisät ovat joutuneet nykyiseen tilaa eli viidennestä lapsesta maksetaan enemmän kuin neljännestä?
Sosiaalisia ohjauskeinoja? Onko jossain päin maailmaa harjoitettu asennepolitiikkaa? Miten meidän äitienpäiväpalkitut ovat muuttuneet?
Oikein en ymmärrä, miksi ruveta laskemaan, kuinka paljon maa voi elättää, kun jo nyt tiedämme, miten paljon suurempi selkäreppu on suomalaisella kuin intialaisella vauvalla. Kasvissyöjä tarvitsee puolet pienemmän repun jne. Vaikka olisipa kiinnostava kuulla neljä eli skenaariota elintavan vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.
"Kuinka
paljon maa tarvitsee ihmisiä?"
Antaisiko se rohkeutta
kysyä siitä helposti seuraavia lisäkysymyksiä, esim.
-
Kuinka paljon ihminen tarvitsee maata?
- Kuinka paljon ihminen
tarvitsee ihmisiä?
- Kuinka paljon sivilisaatio tarvitsee
ihmisiä? Ja vihdoin
- Mikä on maapallon ekosysteemien/Gaian
kantokyky (optimaalinen väkiluku)
globaalisti ja paikallisesti,
jos kulutustaso on länsimainen?
Nyt maapallon itsesäätely-
ja korjauskyky on joutunut erityisen kovalle
koetukselle ihmisen
teollisen toiminnan kautta. Planeettamme ei ole enää
valitettavasti
kerran olleen nuoren planeetan "voimissa", vaan
käymässä
planeettanakin vanhaksi. Myös epäonneksemme samaan
aikaan kun ihmiskunta
aloitti saastuttamisen, Olosuhteet ovat
monesta syystä muuttumassa hyvin epäsuotuisaksi ihmisen
ekspansiivisille aktiviteeteille. Tämä on lisäriippa, joka jo
yksistään pitäisi huomioida.
Sosiaalisestihan tiedetään
jotakuinkin mikä on vähimmäiskoko esim. hyvälle
yhteisön
toimivuudelle, esim. kylälle, ekoyhteisölle tai ekokaupungille.
Ja
geneettisestikin. Ja ekologinen aspekti riippuu paikallisista
olosuhteista.