30.11.1986

Helsingin Sanomien mielipidesivulle



KYLLÄ ÄÄNESTIN.


Espoon valtuuston budjettiäänestyksestä antoi HS 29.11. harhaan johtavan kuvan. Vaihtoehtoväen parlamenttaariset vaihtoehdot ovat vähissä, kun ehdotuksistamme joko vaietaan tai ne luokitellaan epämääräisesti perinteisten pienryhmien linjoille tyyliin "Sopimuksen ulkopuolelle jäivät sitoutumattomat ja Deva sekä vihreiden Marketta Horn ja Aulis Junes. Tai käyttäytymisemme puetaan välinpitämättömyyden viittaan: "Vihreiden Horn ei yleensä vaivautunut äänestämään lainkaan.”


Omasta puheenvuorostani ja ryhmäni vetäjän kannanotosta kyseinen toimittaja tiesi varsin hyvin, että mielestäni budjetissa ei välitetty "äänettömän yhtiökumppanimme" eli luonnon eduista ja siksi äänestyksissä painelin "ekonappulaa" niin että silmiini nousivat kyyneleet. Kolmen pikku-lapsen äitinä mikään mahti maailmassa ei saa minua äänestämään niiden asioiden puolesta, jotka lisäävät ympäristön ja lasten, vanhusten ja vammaisten kuormaa.


Espoossa on luonnon kestokyky ja ihmisen sietokyky jo vaakalaudalla. Puustosta 75 prosentilla on selviä saastevaurioita, järvistä 36 prosenttia on liian happamia kalalle lisääntyä, viljelysmaiden lyijypitoisuus ja mm. salaatin kadmiumpitoisuus ylittävät myrkkyasiainneuvottelukunnan raja-arvot. Jorvin sairaalaa laajennetaan tehdasmaiseksi heittokeitaaksi tulehduksista, hengityselintensairauksista ja psyykkisistä rasituksista kärsivien lasten ja vanhusten joukkosiirroille. Mitä merkkejä me vielä tarvitsemme? Eikö olisi jo aika kysellä nykyisen kehityksen suuntaa?

 


Espoon budjetin toivoin toteuttavan välittömästi seuraavat toimenpiteet:



1. Suomenojan hiilivoimalaan tulisi saada suodattimet

- ei viiden vuoden kuluttua vaan nyt. Piipusta leviää tonneittain rikkiä ja typpeä joka kuukausi Espoon ja ympäristökuntien alueelle.

 


2. Ekotiketti.

Liikenne aiheuttaa yli puolet myrkkypäästöistä pääkaupunkiseudun alueelle - eikä vain myrkkyjä vaan myös melua, onnettomuuksia, lisäteiden ja parkkipaikkojen tarvetta. Ekotiketti on satasen seutulippu. Se on asukaille edullinen, yksinkertainen käyttää, huippukäytännöllinen. Ja järkevästi perusteltu.

 


3. Vaarallisten teollisuuslaitosten sulkeminen ainakin tiheiden asutuskeskusten liepeiltä.

Orionin lääketehdas laajentaa yhä Tapiolan ja Olarin välillä, samoin liima-ja maaliteollisuus Kauklahdessa. Kilon akku-ja elektoriniikkateollisuutta laajennetaan vaikka haitat ovat hyvin tiedossa, samoin Juvanmalmin metallin pintakäsittelyä ja painovärin valmistusta.

 


4. Koulujen, lastentarhojen, kokoontumis- ja harrastuspaikkojen rakentaminen.

Niiden ei tarvitse olla Euroopan moderneimpia, vaan Espoon kehittämistä myötäilevien elementtitalojenkin tulisi kelvata. Pienillä espoolaisilla on liian raskas työpäivä. Esim. Mankkaalla on noin 6000 asukasta, mutta päiväkotipaikka vain noin 5%:11e lapsista, ei ainuttakaan yläasteen koulua, kirjastoautolla on neljä pysäkkiä, kaksi pientä hiekkapintaista kenttää - ei ainuttakaan nuoriso- tai urheilupalvelua. 160.000:n asukkaan kaupungissa palvelut keskitetään viiteen aluekeskukseen!

Mielestäni hyväksyimmekin Espoossa 10 vuotta vanhan budjetin. Ne asiat, joista päätimme olisi pitänyt hyväksyä jo 10 vuotta sitten. Koska budjetti laahaa jäljessä, joudumme tulevinakin vuosina maksamaan laiminlyönneistä suhteettoman suuret korot.

 Luonnon kestokyvyn huomioonottaminen tulisi huomattavasti edullisemmaksi kuin saasteiden seurauksien paikkailu 10 vuoden kuluttua.

 


Mitä voi Vihreä kaupunginvaltuutettu tehdä saadessaan talousarvion eteensä?


Kun yhteiskunta muuten pyrkii tarjoamaan yhä parempia mahdollisuuksia erilaisille ihmiselle ja ajatuksille, eikö vuosisatoja vanhoja äänestystapojakin voitaisi kehittää?

Miltähän tuntuisi ekonappula äänestysten hälyttimenä? Nyt meillä on vain oikeiston kasvua ja kilpailukyä ja vasemmiston pienen ihmisen (materiaalisia) etuja ajavat nappulat.

Tämän hetkiseen päätökseen ekonappulan painajat eivät voisi vaikutta, mutta ehkäpä virkamiehet ja luottamushenkilöt seuraavlla kerralla syvällisemmin miettisivät ehdotuksiensa ajankohtaisuutta, jos edellisessä äänestykseesä 20 valtuutettua äänesti puolesta, O vastaan ja 20 painoi "ekonappulaa"?

Äänestyskäyttäytymisessäni ei ollut siis kyse "sopimuksien ulkopuolelle" jättäytymisestä tai "vaivautumattomuudesta", vaan asioiden väärästä tarkeysjärjestyksestä ja perinteisen päätöksenteon epäoikeudenmukaisuudesta. Äänestäessäni haluan tietää, että kyseinen ratkaisu tekisi elämästämme ekologisesti kestävämmän, sosiaalisemman, lähidemokraattisemman ja väkivallattomamman.

 

vihreiden Leena Marketta Horn