Raha-asia-aloite:
Kaupunginvaltuuston mukaisena raha-asia-aloitteena esitän, että vuoden 1987 talousarvioon otetaan riittävä määräraha asteittaisen lähidemokratian toteuttamiseksi.
Uusimpien kokemusten perusteella toteuttaminen tulee aloittaa hankkimalla kaupungin omistukseen korttelitupia. Näitä tulisi sijoittaa kaikkien taajaman asukkaiden kävelyetäisyydelle ja erityisesti vanhoille omakotialueille.
Kutakin 2000 asukasta kohti tulee olla yksi tapaamispaikka sekä varata asukasyhdistysten toiminnan aiheuttamiin painatuskuluihin määräraha (60 000 mk).
Kaupunkien organisaatiossa on tapahtumassa suuria muutoksia siihen suuntaan, että palvelutoimintoja suunniteltaessa ollaan ottamassa alueelliset erityispiirteet yhä enemmän huomioon. Lähidemokratian kehittämisen syynä on usein mainittu, että kaupungin kasvaessa eivät pienet, paikalliset kysymykset ole enää tulleet riittävän tehokkaasti hoidetuiksi ja hallinto koetaan välinpitämättömäksi ja etäiseksi. Asukkaat ovat entistä juurettomampia ja menettävät kiinnostuksensa yhteiskunnalliseen toimintaan tyystin.
Helsingissä ja Pohjoismaissa tehdyt lähidemokratiakokeilut ovat osoittaneet, että jos etsitään ratkaisua tähän ongelmaan asukkaiden osallistumista lisäämällä, "hoidetaan itse asiassa oiretta sairauden asemesta" (Mietintö 13.12.1984). Tärkeintä onkin saada hallinnon rakenne muuttumaan sellaiseksi, että se mahdollistaa asukkaiden itsensä hyväksi kokemien osallistumisjäjestelyjen muodostumisen. Tärkeintä on muuttaa hallinnon rakennetta.
Lähidemokratian edistämisen painopiste on siirtynyt keinotekoisilta kunnanosahallituksilta kunnan hallinnon alueellistamisen suuntaan. Tämän suuntaisilla HALLINNON RAKENTEELLISILLA UUDISTUKSILLA helpotetaan yksittäisen kuntalaisen mahdollisuuksia ottaa asiassaan yhteyttä viranomaiseen, ja toisaalta järjestäytyneen asukasmielipiteen mahdollisuuksia tuoda esille omia kantojaan yleisemmällä tasolla .
Alueellisia jaostoja tulisi perustaa sosiaali- ja terveyslautakunnille, nuoriso-, kulttuuri-, kiinteistö ja kirjasto, kaupunginsuunnittelu ja koululautakunnille.
Tällöin kevyen vaihtoehdon toteuttaminen lähidemokratiaa suunniteltaessa alkaa siitä, että kaupungin kaikilla alueilla - myös vanhoilla omakotialueilla - on asukkaiden kävelyetäisyydellä noin 2000 asukasta kohti YHTEINEN TILA
Niillä alueilla, joilla asukkaat alkavat käyttää asukasyhdistyksiään kanavana mielipiteidensä välittymiselle kaupungin hallintoon, ei tulisi Helsingin lähidemokratiakomitea mielestä aloittaa lähidemokratiaa määräämällä valtuustosta käsin kunkin alueen elimiä vaan keskittyä uudistamaan kaupungin omaa hallinnollista rakennetta sellaiseksi, että se tarjoaa asukkaiden yhdistyksille paremmat mahdollisuudet päästä vuorovaikutukseen kaupungin päätöksentekokoneiston kanssa alueellisella tasolla. Aluejaostoja tulee perustaa ainakin kaupunginsuunnittelu- ja kiinteistölaukauntiin, koulultk, kulttuuri ja kirjastoltk. Kaikkien lautakuntien yhteisenä neuvottelufoorumina tuetaan tietyn alueellisen kokonaisnäkemyksen saamiseksi asukasyhdistyksiä.
Jotta alueellisia näkökohtia voidaan kaupungin organisaatiossa ottaa huomioon, on asukkaille luotava materiaaliset toimintaedellytykset, jos alueella ei ole monitoimitaloja tai kouluja.
Kaupungin tontinhankinnassa tuetaan korttelitupia niin, että jokaisen espoolaisen käyttöön tulee ”minuntalo”, jota ympärillä asuvat voivat käyttää omissa ja vielä omimissa kokouksissaan ja juhlissaan, ellei ole käytettävissä kouluja, päiväkoti- tai leikkipuistoja.
Korttelikoti on ilmainen tapaamispaikka, lasten iltapäiväkoti, harrastusvälineiden säilytyspaikka, kirpputori, nikkariverstas. Se on paikka jonne voi mennä milloin vain, kun seinät omassa kotona käyvät ahtaiksi.