Luomumummulassa päivän ja vuoden askareet noudattelevat

luonnon rytmiä

 

Kuulen ja unohdan

Näen ja muistan

Kokeilen ja ymmärrän

 




Julkaistu Aamulehdessä 23.11.2010


Nikkariverstaita nuorille joka niemeen ja notkoon!


Aamulehdessä 15.11. oli jäänyt hiukan vähälle huomiolle Mikko Kiion varsinainen ammatti pikkunikkareiden pitkäaikaisena luovuuden lähteenä Espoon kaupungin iltapäiväkerhoissa.


Pidimme luomumummolaa viime keväänä Lahden 4H:n kotieläinpihassa. Lapset olivat riemuissaan eläimistä, kangaspuista, karstamyllyistä, jyvämyllyistä, mummojen ryppyisistä käsistä, mutta ylivoimaisesti suosituimmaksi osoittautui Mikko Kiion tuoma nikkaripöytä.


Mielikuvituksella ei ollut rajoja, kun jo seitsemänvuotiaat tytöt ja pojat sahasivat, naulasivat, kaiversivat, veistelivät – syntyi naulakkoja, hyllyjä, keppejä, nuken sänkyjä, varjostimia. Nikkaripöytä ei ollut missään kellarissa, vaan ompelukoneiden ja kangaspuiden vieressä. Yllätyimme että juuri ylivilkkaat ja heikosti keskittymiseen pystyvät lapset tulivat paikalle jo hyvissä ajoin ennen muita eivätkä olisi millään lähteneet pois.


Nikkaroinnissa yhdistyy luovuuden ja kekseliäisyyden lisäksi raaka voima ja kova teknologia. Ja tuotoksia voi oikeasti käyttää. Nikkaroidessa tulee selväksi, mitä välitöntä hyötyä on ammattitaidosta ja voimasta, juuri sellaisesta, johon meistä jokainen pystyy.



Mummo tuntee metsän
(julkaisematon juttu Elonkehä-lehteen syksy 2010)

Pioneerileirien ohjaaja Helena Mendelinille jäi 1970-luvulta kytemään innostus lasten luontokoulusta. Unelma toteutui, kun hänelle seitsemän vuotta ennen eläköitymistä tarjoutui mahdollisuus vetää Tampereen ensimmäistä luontokoulua, Korentoa. Lastentarhanopettajan koulutuksen saaneella Mendelinillä oli takanaan 20 päiväkotivuotta. Nyt Helena on kolmen alle viisivuotiaan isoäiti. Hän vei syksyllä vanhimman heistä Lappiin viiden päivän vaellukselle.

Helenaa huolestuttaa nykymeno: “Vain yksi viidestä 4 – 7 -vuotiaasta lapsesta on käynyt retkellä metsässä. Muurahaispesä tunnetaan ainoastaan lastenlaulusta On maailmassa monta... Lapsille ei ole edes ihan varmaa, onko turvallista mennä metsään – haltioiden, peikkojen ja noita-akkojen tilalle ovat tulleet pelottelut karhuista ja puliukoista.”

Mitä jos tunnemme luonnosta, elämän perustasta, vain kaupungin puiston tai suoran porkkanarivin? Emmekä ollenkaan sitä, miten luonto pitää yllä omaisuuttaan? Miten minun elämäni riippuu luonnon kiertokulusta?
 

Mikä sitten metsässä on menemisen arvoista?

Metsällä on jokaisena vuodenaikana oma tarinansa. Helena on merkannut pienillä vihreillä suikaleille reitin luolalle: ”Metsänhaltija Tapion sauva on kadonnut. Hän on hukannut sauvan, jolla hoitaa metsän heräämistä talven jälkeen, eläimiä ja kasveja. Hän on jo aika vanha eikä uskalla lähteä luolastaan minnekään. Löytyykö sauva? Sauvassa roikkuu käpy ja sulka.”
Matkalla tulee eteen kaleidoskooppeja, joissa maisema muuttuu pyörittämällä. Puusta roikkuu taas kankaan suikale – sinne päin. Koska Tapio ei ole voinut hoitaa tehtäväänsä, on jäänyt synkkä kohta, kuolleita oksia. Sitten näkyy putken kappaleita. Ryhmästä löytyy joku, joka näkee putkella tiiraillessaan jonkun vilahtavan. Sitten viedään aarretta. Täytyy löytää luola.
- Voisko se asua tuossa? Jätetään sauva ulkopuolelle. Pitäisikö sanoa jotain Tapiolle? No ainakin, että me tuotiin sun sauva. Lähellä on ihana kallio, sammalta ja jäkälää, mennään sinne istuskelemaan, olemmehan tehneet ison homman. Joku epäilee, onko sitä metsänhaltijaa oikeasti olemassa. Toinen selittää kyllä on. Jokaiselle jää uskonsa. Nuotiopaikalla Helena syö lastentarhalaisten kanssa eväitä, kerrataan sääntöjä turvallisesta leikkimisestä metsässä: majoja saa rakentaa, keppiä kantaa, huussissa käydä.


Metsään voi mennä joka säällä

Kokemuksesta Helena Mendelin tietää, että metsään voi ja kannattaa mennä joka säällä. Tekemistä löytyy aina. Luontokoulu Korennossa Helena on touhunnut lasten kanssa ja käyttänyt monenlaisia välineitä:
- Pintahaaveilla kerätään perhosia ja tarkastellaan niiden värejä. Perhoset ja kärpäset voi panna isoon purkkiin ja päästää tarkastelun jälkeen vapaiksi. Pohjahaaveissa on ritiläpohja ja niillä voi kuopaista planktoneja ja joen tai järvenpohjan asukkaita tarkasteltaviksi sisällä mikroskoopeilla. Ötökkähaavit ovat umpinaisia.
- Luuppia kuljetetaan retkellä narussa kaulassa. Kun saa käteen ötökän, voi tarkastella sitä kahdeksan kertaa suurempana. Kiinnostava on tarkastella myös puunrunkoa, lehteä (puolukan lehden alapinnassa pieniä reikiä), kukkaa, havunneulasta, jopa vanhan ihmisen ihoa.
 - Vanhanaikainen filmirullan kotelo sopii hyvin hajupurkiksi. Kasvin voi rikkoa kynsien välissä ja kerätä erilaisia tuoksuja. Kaikki ovat innokkaita haistattamaan toistensa purkkeja. Purkkiin voi ottaa oman metsän tuoksun mukaan.

Lasten turvapuukkoja metsässä käytetään paljon.
- Kauhavan puukkotehdas, Iisakki Jävenpää, valmistaa edullisimpia ja parhaita lasten puukkoja. Kahvassa on enemmän kaulusta niin että käsi ei luiskahda terään. Lasten puukossa on myös morapuukkoa lyhyempi terä ja tylppä kärki. Vaelluksille teemme ryhmysauvan. Lapset valitsevat kepin, kuorivat ja koristelevat, kertoo Helena.
Kiehistenkin valmistus on hauskaa.
- Puuhun veistellään lastuja sytykkeiksi. Veistelyssä on tärkeää, että veistelee itsestä ja kaverista poispäin ja keskittyy omaan työhönsä. Puukko kourassa ei saa kävellä. Enemmän voimaa saa pitämällä kiinni kahvan läheltä ja kannattaa veistellä pieniä kohtia kerralla.

Metsässä jokaisella on mukana oma reppu. Se antaa tunteen vastuullisesta retkeilijästä. Perhe suunnittelee lapsen kanssa, mitä reppuun pakataan. Eväinä käyvät vaikka leipä, keksit ja mehu. Mutta ei yksittäispakattua Trip-mehua, vaan retkipullo. Eväät voi pakata voimariinipurkkiin.

- Jokamiehenoikeuksista puhutaan kaikkien kanssa, mitä saa tehdä, mitä ei. Luontokoulussa on vuoden aikana 8000 kävijää. Jos jokaisella olisi mukanaan Trip-purkki, olisi Tarastejärven kaatopaikalle kertynyt näiden kahdeksan vuoden aikana 60.000 purkkia. Melkoinen kasa jo pelkästään luontokoulun jäljiltä! Silloin moni sanoo, että ei jätä purkkia tänne, mutta vie roskiin kotiin. Lapset eivät vielä ymmärrä, että ei se maatumaton jäte mihinkään häviä.
Yksi metsän kiinnostava aihe on myös muurahaispesä, johon yleensä kielletään koskemasta. Lapsia kuitenkin kiinnostaa, milloin muurahaiset saavat pesänsä valmiiksi?

  • Se tapahtuu silloin kun tulee liian pitkä ravintomatka.
  • Muurahaispesän päälle voi asetella keväällä sinivuokon, arvuutellaan minkä väriseksi kukka muuttuu. Siitä tulee punainen! Jokainen voi myös pistää kätensä pesän päälle, muurahaiset pissii siihen ja lapsi voi nuolla kouransa. Luupilla näkee myös, miten muurahainen nousee takajaloilleen katsomaan, jos ihminen seuraa sitä.
- Luontokoulun ohjelmaani kuului kalliokiipeily. Näytin esimerkkiä. Kehotin lapsia pyytämään mummojaan mukaan kiipeilyretkille. Ja kerroin miten mummot tykkäävät seikkailla. Minä jään nyt seikkailulomalle.


Vanhan ajan pihaleikit
  • Tontun kökötys. Jokainen asettuu puun luo, ollaan hiljaa, kuunnellaan metsää.
  • Metsä-cd. Jokaiselle annetaan pahvin kappale ja lyijykynä. Hän piirtää tai kirjoittaa mitä kuulee, lintu laulaa, sade, voi tehdä viivaa ja aaltoa. Leikin jälkeen voi soittaa omaa cd:tä kepillä tai laulaa.
  • Kim-leikki: kankaan kappale levitetään maahan. Jokainen tuo metsästä jotain, eri esineitä saa olla vain yksi kutakin. Luetellaan esineet yhdessä. Kaikki kääntävät selän piiriin päin ja sitten kysytään, mikä puuttuu tai lapset hakevat sen minkä huomaavat hävinneen.
  • Käpylampaita männyn kävyistä ja tikuista
  • Metsän koru. Värikkäisiin paperinaruihin solmitaan tai rei´itetään sitä mitä metsästä löytyy
  • Maalataan kiviä eläintarhaksi, aarrekiviksi
  • Kaarnaveneitä, joissa lehtiä purjeina
  • Puh-palikka
  • Pulloposti
  • Jäädytettään vettä, astiaan voi pistää kukan tai vesiväriä.
  • Savumerkkejä bussikuskille
  • Kudontapuu. Kepeistä puuhun sivu- ja alapuut, loimi naruista tai matonkuteista
  • Puulitta. Jokainen pistää reppunsa puunjuurelle, puita on yksi vähemmän. Ohjaaja huutaa: Vaihtakaa puuta!


Hätähuuto

Tampereen luontokoulu toimi aluksi ympäristötoimiston alaisena. Kun se siirrettiin koulutoimen alaisuuteen, alkoi säästökuuri. Luontokoulu ei kuulu opetussuunnitelmaan eikä ole siis pakollinen. Siitä koituu ylimääräisiä kustannuksia, päiväkotien hoitajat ja opettajat joutuvat pitämään itse omat luontopäivänsä. Monet Suomen lähes 30 luontokoulusta ovat lopetusuhan edessä. Tanskassa ja Saksassa perustetaan yhä uusia ja jopa oikeita metsäpäiväkoteja.

Tampereen luontokoulu Korento järjesti mielenosoituksen, kun Hämeenlinnan luontokoulua lopetettiin. Iso joukko opettajia ja vanhempia tuli valtuustokokoukseen. Hämeenlinna oli toiminut kymmenen vuotta, saanut sertifikaatin, talo oli korjattu EU-rahoilla. Ei löytynyt enää rahaa sen ylläpitoon. Ajateltiin, että opettajat voivat tehdä itse. Mikroskoopit jne hajaantuivat ympäri kaupungin kouluja, nyt ne pölyttyvät koulujen kaappeissa.
Kun Raision opettaja jäi eläkkeelle, tuli hänen tilalleen määräaikainen jatkaja, ja nyt virka on jäädytettynä. Mutta ovat vanhempienkin asenteet muuttuneet
- Lapsi ei päässyt mukaan, koska äiti sanoi, että metsässä ei voi pestä käsiä ennen ruokailua.

Lapsille vain PISA-kysymyksiä?

Luontokouluja perustettiin vuosituhannen vaihteessa, kun vielä uskottiin maailman kehittyvän. Koululaisilla on ollut omat luontokoulupäivänsä, joissa kymmenen eri ohjelman muodossa on käsitelty muun muassa selkärangattomia, metsää jne. Seiska- ja nelosluokkalaiset ovat päässeet kerran vuodessa metsään puu-, tuli-, vesi- ja kivimaailmaan. Uuden suunnitelman mukaan luontokoulunopettajien pitäisi olla kiertäviä.

- Siitä vain lumikengät, pinta- ja pohjahaavit, kahdeksankertaiseksi suurentavat luupit, koepurkit, hajunkeräyspurkit, mikroskoopit, lasten turvapuukot ja ryhmysauvavälineet autoon ja etsimään luontoa koulujen ja päiväkotien lähistöltä, suree Helena. 

Metsässä kokonainen tutkimushuone

Me 1940-luvun lopulla syntyneet mummot emme enää osaa opettaa uudelle sukupolvelle saippuan valmistusta lampaan suolista, kirnuamista tai kehräämistä. Tuskin edes porkkanan kasvattamista. Täydellinen omavaraiselämä alkaa olla mennyttä kansanperinnettä. Emme myöskään ole mestareita Twitterin tai rullaluistelun opettamisessa. Mutta metsään me osaamme mennä – niin entiset pioneerit kuin partiolaiset!
Suomalaisnuorelle mummo tuo mieleen ensimmäiseksi vaipat ja syöttöavun. Afrikassa kerrotaan tarinaa, miten jokaisen vanhan ihmisen kuolema tarkoittaa kokonaisen kirjaston tuhoutumista. Siellä lapsen kasvattaminen vaatii kokonaisen kylän.

Luomummolan vuosirytmi

(noudatettu Suomineito-ekoyhteisössä 1997 - 2002)

Tammikuu

• lämmitystä

• lumitöitä

• kaamosajan hiljaisuutta

• heitellään lunta eristeeksi navetan ja talon ympärille

• tilkitsemistä

• kaappien ja komeroiden siivousta, myös miesten tiloissa

• karstaus, kehruu, kudonta



Helmikuu

• työkalujen kunnostus kesää varten

• pölypunkkien poistaminen petivaatteista

• suunnitelmat kesän viljelystä

• huoneiden siivous

• pikkukorjauksia joka huoneessa ja käytävillä

• komeroiden järjestely jatkuu

• vuosiraportit, tilinpidot, pöytäkirjat

•karstaus, kehruu, kudonta


Maaliskuu

• ensimmäisten siementen kylväminen taimetukseen

• siementilauksista päättäminen (Hyötykasviyhdistys, Maatiainen)

• navetan valmistaminen karitsointiin: jokaisella uuhella ja vuohella oltava ainakin 2 vrk pieniensä kanssa eristetty tila, jotta karitsa kiinnittyy emäänsä

• ikkunoiden pesua ja suursiivousta



Huhtikuu

• taimien hoito kiihtyy

• työkalujen kunnostus ja aitojen suunnittelu kesälaitumille

• synnytyksissä avustaminen

• kasvihuoneiden kunnostus

• puiset kalusteet ja ehkä katos grillipaikalle

• lampaiden kerintä alkaa



Toukokuu

• taimien koulinta

• rankametsä

• aitauksien valmistus eläimille

• navetan ikkunat, vuotavan katon korjaus

• kesähuoneiden korjaus



Kesäkuu

• Yrittien keruu: salaatteihin villiyrttejä (poimulehti, piharatamo, leskenlehti, voikukka, siankärsämö), myös teeyrttejä ja runsaasti nokkosta

• Puutarha: taimien istutus, kitkeminen, katteen levitys, kastelu, yrttien keruu

• Navetta: navetan siivous ja parsien lantapatterien tyhjennys , kalkitus

• Siivous: mattojen pesu, ikkunoiden pesu

• Lämmitys: rankasavottaa lähimetsissä



Heinäkuu

• kasvimaa

• rankametsä

• heinätyöt

• kerppujen teko, noin 50 kpl per vuohi ja lammas



Elokuu

• sienien ja mustikoiden keruu

• viinimarjojen poiminta ja säilöntä

• ojien perkuu pajuilta



Syyskuu

• elonkorjuu

• puolukan keruu

• säilöntä

• öljykattilan siivous ja suuttimen vaihto

• puun riittävyys talveksi varmistettava



Lokakuu

• puutarhan kunnostus, lannan ja kompostin levitys

• elonkorjuu

• rankasavotta

• ikkunoiden ja ovien tiivistys

• lampaiden kerintä




Marraskuu

• rankasavotta

• työkalujen korjausta

• karstaus ja kehruu

• matonkuteiden leikkuu



Joulukuu

• valmistautuminen omavaraiseen jouluun

• karstaus, kehruu, kudonta

 

 

Vastuualueet

 

Lounaan valmistus:

* aina tiskausta, vihannesten kuorintaa ja pilkkomista, keittiön siivousta, leivontaa, säilöntää.

Siivous:

• yleiset tilat on lakaistava ja järjesteltävä päivittäin

• Viikkosiivous: matot ulos, lattiat lakaistaan tai pyyhitään, pölyt pyyhitään, kukat kastellaan (joka toinen viikko lannoitetaan vedellä jossa on 1/3 uriinia)

• vuosisiivous: kaikki varastot, komerot ja huoneet käydään läpi



Lämmitys:

• rankoja, purkutaloja ja lautoja lähistöltä

• tuhka tyhjennetään

• puut kannetaan valmiiksi

 

Eläinten hoito:

• lypsy aamuin, kesällä myös illoin

• sisäkautena kaikille 1 kg heinää, lypsäville ja synnyttäville 1,5 dl jyviä, 1/2 kg pilkottuja vihanneksia, merisuolaa

• eläintenjuotto (vesi kaivosta tai lumesta sulattamalla ellei taivaalta tule)

• navetan siisteys

• eläinten ulkoiluttaminen

 

Pehtori

• talvella huolehtii, että eläimillä on heiniä, havuja, vihanneksia ja jyviä

• keväällä että synnytyskarsinat aidattu ja lisälämpö saatavilla, jos sattuu pakkanen

• kesällä, että aidat ovat kunnossa, heinät seipäillä ja navetan ylisille

• syksyllä, että lanta on levitetty, kyntää ja kylvää kaura/hernepellon, vihannesmaan

 

Vieraiden vastaanotto

• esittelee talon periaatteet, tavat ja huoneet  

• huolehtii, että kaikki puhelut kirjataan puhelinvihkoon

• huolehtii illalla apukeittiön tavarat viileään

 

Toimisto

• esitteet ajan tasalla joka päivä

• permakulttuurinäyttely kunnossa

• pöytäkirjat kokouksista ja palavereista

• vastaukset maatilan jne. tukihakemuksiin

• vastaukset kyselyihin

 

Liinavaatehuolto

• pyykin pesu ja kuivaus

• lakanoiden viikkaus ja tyynyliinojen silitys

• korjaus

 

Kukkien hoito

• kastelu 2 kertaa viikossa (sormella kokeillen ensin kosteutta)

• lannoitus joka toinen viikko uriiniseoksella

• pölyjen pyyhkiminen lehdistä mäntysuopaliuoksella

• uusien kasvien istutus

• Keväisin mullan vaihto (kasvihuoneessa hyvä multa)

 

Talonmies

• pikkukorjaukset

• jätteen kierrätys, kaikki eritellään

• kompostit

 

 

Ekoyhteisön säästötoimia

Haluamme olla malliesimerkki siitä, miten lähes napapiirillä voidaan minimoida öljyn, sähkön, kunnallisen veden, pakkausten, rahalla ostamisen ja myös oman työn ja raatamisen määrää.


Niksejä sähkön säästämiseksi

• Valtio suunnittelee energian tarpeen huippuhetkiä varten eli vähin mitä voimme tehdä, on välttää sähkön käyttöä huippuaikoina. (Suomessa tuotetaan tällä hetkellä 40% ylimääräsähköä)

• Yllättävän nopeasti oppii työskentelemään ja kävelemään hämärässä ja jopa pimeässä. Rappusissa on hyvät kaiteet.


Keittiö on suurin sähkön kuluttaja:

• mittaa sähköliedestä kattilan pohjan kokoinen levy

• pidä aina kansi ja ehkä vielä sanomalehtiröykkiö kattiloiden päällä

• hauduta: keittiössä on heinä-, sanomalehti- ja styrox-haudutuslaatikko. Puurot, vihannekset ja useimmat ruoat valmistuvat muutamassa tunnissa tai yön yli, kun ne ensin kiehautat ja pistät haudutuslaatikkoon. Haudutuslaatikossa pohjaanpalamista ei tarvitse pelätä.

• tarjoile raakaravintoa, vältä uunin käyttöä

• Kuuma vesi on suuri energiavaras: lämmityskustannuksista kolmannes kuluu kuuman veden käyttöön. Koeta käyttää kuumaa vettä säästäen, ei koskaan esim. hampaiden pesuun. Älä koskaan tiskaa juoksevan veden alla. Suunnittele työt niin, että voit käyttää veden kahteen kertaan.

 

Lämpötila

• ylivoimaisesti suurin energia näillä leveysasteilla kuluu lämmitykseen. Viileys ei ole lämmitysongelma, vaan pukeutumisongelma. Miksi ylilämmittää isoja tiloja, jos voit pitää itsesi lämpöisenä?

* 18 astetta on ideaali lämpötila. Yöaikaan riittää 14 astetta. Yli 20 asteessa bakteerien määrää moninkertaistuu.

• villapuserot, villasukat ja höyhenpeitot kuuluvat talvivarusteisiin

• ikkunat pidetään kiinni ja tiivistetään. Vikkelä tuulettaminen. Kaikkien huoneiden ovet pidetään kiinni, jotta ilma ei kierrä.

 

Keittiö

• astiat tiskataan vain kerran päivässä veden, pesuaineen ja vaivan säästämiseksi. Tai välittömästi ruokailun jälkeen, jolloin usein voi välttää pesuaineen ja kuuman veden käyttöä. Astioita ei huuhdota juoksevan veden alla.

• ruokia valmistetaan suuri määrä kerralla, vähintään kahdelle aterialle

• ruoan valmistetaan mahdollisimman vähällä sähköllä ja veden käytöllä, hauduttamalla

• vältetään kaupasta ostettavia tuotteita ja mausteita

• leipää ja pullaa leivotaan kerran viikossa

• ruokia säilytettäessä ei levitetä astian päälle kertakäyttömuovia eikä ainakaan alumiinia (alumiinin valmistaminen ja tuhoaminen vaatii kymmenkertaisen määrän energiaa muoviin verrattuna). Ruoat on aina peiteltävä, jos ne viedään viileään tai jääkaappiin

• teetä valmistetaan tilan yrteistä. Älä kaada kuumaa vettä jo kerran käytettyjen yrttien päälle


Jätteet

• supermarkettien välttäminen: vältetään yksittäisesti pakattua ja muuta sellaista, mikä tuottaa pakkausjätettä

• kaiken lajittelu: lasit, metallit, myrkyt, palava muovi (mikä on ollut kiinni elintarvikkeissa), paperi, komposti, lumput, kirpparitavarat

• kanoille ja sioille murut ja kypsytetyt ruoanjätteet, vuohille vihannesten kuoret

• keittiön matokompostiin pienet orgaaniset palat

• muovipussit käytetään uudestaan

Maakellarissa

• porkkanaa, kaalia, lanttua, naurista, punajuurta, perunaa

• mehuja - joissakin vähemmän sokeria, hilloja, hapankaalia


• lämpö ei saa laskea alle -1.

 

Jauhovarasto

• jyvät haetaan luomuviljelijältä ja jauhetaan niistä myllyssä pullajauhoja, mannaryyniä ja sämpyläjauhoa. Lesettä tulee paljon

• terveysleipään ja ruisleipään jauhetaan jyvät itse kotimyllyllä

 

Vessat

• ulkohuuski

• aina kun mahdollista pissi jonnekin muualle ulos. Voit käyttää myös ämpäriä ja tyhjentää potan kompostiin tai pihamaalle

* virtsa on sellaisenaan puhdasta typpilannoitetta, uloste on kompostoitava kaksi vuotta



Vaatteiden pesu

• vältä turhaa pesua ja sellaisia materiaaleja, jotka vaativat tiheää pesemistä

• pakkaa kone täyteen - voit punnita valmistajan suositteleman kilomäärän

• pesutiivistettä tarvitaan vain runsas puoli dl koneelliseen

• pyri kuivaamaan vaatteet ulkona

• suunnittele pyykkipäivä niin, että voit hyödyntää kuuman pesuveden

* älä hanki kemiallista pesua vaativia vaatteita

 

Siivous

• älä hermostu pienistä muruista.

• vältä pölyimurin käyttöä melun ja sähkön takia. Pölyimuri myös tehokkaasti kierrättää pienimmät hiukkaset

• hakkaa matot ulkona

• käytä mieluiten mäntysuopaa




 

Luomumummolan vempaimia:


Langan valmistukseen:

  1. Fiskarsin sakset, myös kerintäsakset lampaiden kerintään

  2. Käsikarstat

  3. Karstamylly

  4. Värttinöitä

  1. Hollantilaisia rukkeja

  2. Suomalaisia rukkeja

Ompelukone

  • nappeja, tilkkuja, kanttinauhoja, kuminauhoja



Kudontakone


Tutustuminen pesuaineisiin


Mummun yrttilääkkeet


Kirjasto


Viljatuotteet

  • säkeissä rukiin ja vehnän jyviä

  • mallikuvat ja laatikot eri viljoista

  • kivimylly

  • puinen mylly



Itujen kasvatus

  • sinimalasia, herne, jne



Keittiössä

– puuvartiset pesu- ja lattiaharjat, varvut, varpuvispilät, pataharjat, puukauhat

– selkeä lajittelu

– matokompostori

– rautapadat

– painekattila

– erilaiset haudutuslaatikot

– ostoksia varten pussit valoverhoista (ei kaupan muovipusseja edes punnitukseen)

– (joku polkuvoimalla toimiva vekotin)

  • yrttinäyttely, jokaisen purkin kyljessä lappu, josta selviää, mihin yrtti hyödyttää

Materiaalit

– luonnonmateriaalit: pellava, silkki, villa, nahka, turkikset, puuvilla

– luonnon väreillä värjätyt

– ei muovia, ei valkaistuja tuotteita

  • luonnonmaaleja käyttämällä voi aloittaa ympäristönsuojelun omien seinien sisältä: mäntyhartsi, pellavaöljy, luonnonkumi, indigo, eteeriset öljyt.

Vessassa

– kompostikäymälä

– luonnon pesuaineet näytteillä – etikka, alkoholi, käsvisöljyt, mäntysuopa

– ihonhoitoaineet

– kuukautissieni

– kestovaippoja

– vuorikristallideodorantti

– itse tuhkasta tehty hammastahna

Jokainen voi jauhaa jyviä, ommella hedelmäpussin, maalata pellavaöljyllä, hyötykäyttää oman uriinin, kirjoittaa niksikirjaan omia vinkkejään.

Permakulttuurista suunnitellaan elämää paljon luonnon olosuhteiden mukaan. Periaatteessa asuintilat ovat etelään ja varastotilat pohjoiseen. Auringon lämmöstä ja valosta pyritään hyötymään.



Luomummola


"Jos ajatellaan Suomessa 1500 vuotta sitten elänyttä eräkulttuuriyhteisöä, joka pyydysti esimerkiksi  peuroja, yhteisön on täytynyt
tietää paljon sellaisia asioita, jotka eivät tapahdu montaa kertaa yhden ihmisen elinaikana. Täytyy olla ylisukupolvista tietoa.

Minun sukupolveni isovanhemmat vielä osaisivat elää ilman kapitalismia tietyssä mielessä. Heillä oli oman luontevan elämänsä kautta aitoa kykyä elää. Tämä vaihe on niin lähellä taaksepäin katsottaessa, että se voi helpottaa myös eteenpäin menoa." (Tere Vaden, Elonkehä 4/2010)

"Neuvolaan luotetaan enemmän kuin omiin tuntemuksiin. Tällainen epävarmuus panee miettimään, onko sukupolvien välinen hiljaisen tiedon kulku joltakin osin katkennut." (prof. Tommi Hoikkala hs 4.7.2010)

Nörttipojat käyttävät sanontaa: sopii niin vanhoille mummoille kuin myös sedille...



Luomumummolassa opit talvella:

  1. Jauhamaan rukiin ja vehnän jyviä
  2. Leipomaan korvapuusteja ja pipareita
  3. tekemään lettutaikinan
  4. Kuorimaan vihannekset keittoon
  5. Nikkaroimaan lintulaudan ja pajupillin
  6. Sorvaaman kuviollisia koriste-esineitä
  7. Korjaamaan kotia
  8. Karstaamaan lampaan villasta hahtuvia
  9. Kehräämään hahtuvat langaksi
  10. Huovuttamaan lampaanvillasta kännykkäkotelon
  11. Kutomaan ystävällesi sukat
  12. Ompelemaan hedelmäpussin ja puseron
  13. Virkkaamaan pöytäliinan
  14. Lajittelemaan kaiken käytöstä poistamasi
  15. Hoitamaan matokompostia
  16. Käyttämään oikeita pesuaineita
  17. Kylvämään ja kasvattamaan ituja ja siemeniä



Mahdollisia maatiloja luomumummolaksi?

Miten hieno luomumummula syntyy Skatan tilalle Vuosaareen Helsinkiin!

Kaavan mukaan tilalla voi harjoittaa pienimuotoista maataloutta, ja sitä voi käyttää kulttuurin, opetuksen ja virkistyksen tarpeisiin. Toimittaja Marja Salomaa kirjoitti Vartti-lehdessä 21.10.09: "Äkkijyrkän häätöuutisointi on poikinut kymmenkunta yhteydenottoa tilakeskukseen. Muun muassa ratsastuskeskusta on ehdotettu... Vartin lukijat ovat veikanneet että tila päätyy gryndereille tai häädön takana olisi yksityinen golfhanke."

”Rakennukset ovat nyt siinä jamassa, että kaupungin tilakeskus joutuu poikkeuksellisesti tekemään remonttia ennen kuin uusia vuokralaisia voi kilpailuttaa." (Salomaa) "Asiahan ei ole vielä loppuun käsitelty. Me odotamme ja varaudumme samalla rakennusten kunnostukseen. Meillehän se työ nyt näyttää jäävän, jollei kumppania löydy", sanoo toimitilapäällikkö Unto Ojala.


Luostarinmäki on osa viime vuonna muodostettua suurta Turun museokeskusta, mutta myös museopoliitikkojen unelma: yhteistyöhaluinen, kävijäystävällinen ja elävä museo, joka on osannut myös itse hankkia tuloja...