Pohjoismaat
– Venäjä kansalaisjärjestöfoorumi, Rakennamme yhteistyössä Pohjolan
tulevaisuutta Pietarissa 19.–21.11.2011.
Kansalaisjärjestöfoorumi
liittyy Suomen puheenjohtajuuteen vuonna 2011 Pohjoismaiden
ministerineuvostossa, joka on hankkeen päärahoittaja.
Ehdotus: Jos NGO-käsitettä (Non Governmental Organizations)
ei voida määritellä Suomessa niin kuin muissa maissa, tulee ennen vuotta 1980
perustetut kansalaisjärjestöt siirtää omaan ryhmäänsä.
Kuulin
sanan NGO ensimmäisen kerran, kun Pentti Linkolan keräämän bussilastillisen
kanssa lähdimme Euroopan pääkaupunkeihin jakamaan tietoa Suomen aarniometsien
tuhosta. Saimme yöpyä Maan ystävien järjestämällä koululla Amsterdamissa,
monistaa tiedotteitamme Greenpeacen toimistossa Hampurissa, yöpyä
talonvaltaajien luona Lontoossa ja marssia yhdessä monen NGO:n kanssa Bonnissa.
Vielä Ruotsin ekokylä-yhdistyksen järjestämässä majoituspaikassa oli edessämme
höyryävä puurolautanen, mutta jo Keski-Euroopassa opimme lämmittämään ryynit
kaasukeittimellä ja puurokattila kiersi aamuisin bussissa, jotkut pistelivät
padasta jopa hammasharjallaan.
Ikimetsä-reissu antoi luottamusta
tulevaisuuteen – mehän selviämme yhdessä. Vaikka hallitukset ja valtion
byrokratia suuntaavat eri suuntaan, voimme hiukan vaikuttaa ja meitä on paljon.
Tämä Suomi-Venäjä seuran järjestämä niin kutsuttu NGO-foorumi Pietarissa heitti
minut taas erämaahan hytisemään järjestelmän vankkumattattomuudsta.
YK määritteli vuonna 1950 NGO:n järjestöksi (myös Reform
movement), jota ei ole vahvistettu kansainvälisillä sopimuksilla. 1980-luvulla
NGO tarkoitti ennen kaikkea Agenda 21:tä ja kestävää kehitystä ajavia ryhmiä.
NGO ei tarkoita kahden valtion välisiä järjestöjä, vaan humanitaarisia liikkeitä
kuten Maailman sosiaalifoorumi. Ne ovat hallinnosta riippumattomia järjestöjä, joiden
toiminta ei perustu voiton tavoitteluun (non-profit) eikä niillä ole
poliittista luonnetta (ei koskaan poliittinen puolue). Hallinnon jäsenet eivät
saa olla NGO:n jäseniä, vaan NGO edustaa
puhtaasti kansalaisyhteiskuntaa, vastakohtana viranomaisten valtiolle. Ensimmäisiä
tällaisia olivat orjuutta vastustavat ja naisten äänioikeutta ajavat järjestöt,
nykyään rauhaa, kehitystä, sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta,
ihmisoikeuksia ja ympäristön kestävyyttä edistävät ja niistä tietoa levittävät liikkeet.
Miten ilahduinkaan kun sain kutsun NGO-kongressiin
Pietariin. Kutsujana oli tosin Pohjola Norden ja järjestäjänä Suomi-Venäjä
seura, jotka molemmat tunnetaan vanhan vallan tukipilareina, mutta kutsu oli
kiinnostava: "Foorumi lisää Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän toimijoiden
tapaamisia ja laajentaa yhteispohjoismaista Venäjä-verkostoitumista. Foorumi
antaa myös erinomaisen tilaisuuden tutustua Pohjoismaiden ja Venäjän
kansalaistoimijoiden välisen yhteistyön best practices -käytänteisiin."
Naiset rauhan puolesta/Isoäidit atomivoimaa vastaan maksoi
kolmanneksen osallistumisestani, mutta kahden päivän seminaariin jouduin
sijoittamaan 300 euroa omia rahojani. Kokouspaikka oli Pietarin hienoin
hotelli, jossa on spa ja kylpylässäkin viisi erilaista saunaa. Virallisissa
avajaisissa oli ilmainen alkoholitarjonta, ykkösluokan Fantasy Worldin cocktailpalat
ja leivokset. Suomalaisia oli osallistujalistan mukaan 74, joista 30 kuului
Suomi-Venäjä seuraan, toiset 30 edustivat kaupunkeja, yliopistoja, lehdistöä ja
eduskuntaa. Tanskasta ja Norjasta osallistui viisi, Islannista ja Virosta yksi,
Ruotsista yksi (Miehet sukupuolisen tasa-arvon puolesta) Ruotsi-Venäjä seuran
kolmen edustajan lisäksi.
Kiinnostavia luentoja oli kahden päivän aikana viisi,
etupäässä omassa työryhmässäni Yhteinen ympäristömme, johon osallistui
kahdeksan foorumin jäsentä. Kiinnostavia olivat Baltic Sea NGO Forumin ideat, tanskalaisen
Danfon ja norjalaisen Kvenlandsforbundetin edustajien esitelmät. Työryhmiä oli
kaikkiaan viisi.
Hävetti olla suomalainen ja kuunnella, miten
suurlähettiläät ja kansanedustajamme kiittelivät toisiaan kiinnostavista
puheenvuoroista ja onnistuneesta foorumista. Henrik Lax palautti ruotuun koko
joukon ja pilasi hyvän tanskalaisen esityksen: "Foorumin tarkoitus on
vahvistaa EU:ta ja luoda parempi pohja Suomi-Venäjä-suhteille." Markku
Turkia jaksoi kiittää "erityisen hyvistä puheista", "hyvästä työstä",
"mielenkiintoisista keskusteluista", jotka olivat "hyvin
yksityiskohtaisia" ja joihin olisi tarvittu viikko. Kun tosiasiassa 300-hengen
salissa henki oli niin alhaalla, että tilaisuus lopetettiin tuntia ennen
aikataulua. Viidessä työryhmässä esitettiin enimmäkseen asioita, jotka jokainen
olisi voinut googlata. Suomalaisia ei kiittänyt kukaan muu kuin toinen
suomalainen. Venäläisiin edustajiin oli vaikea tutustua, koska nimilaput
roikkuivat mahan kohdalla, meitä ei mitenkään esitelty toisillemme ja
iltaohjelmanakin oli balettia!
Tässä kiinnostavimmat kohdat niistä viidestä esitelmästä muistiinpanojeni
pohjalta:
Maailmanpolitiikan
dosentti Pietarista (luennoitsijalistassa ainut, jonka nimeä
ei mainittu…)
Jos ei päästä yhteisymmärrykseen termeistä ei voida
sopia muustakaan. Ei ole mitään käytännön läheisempää kuin teoria. Diplomatia-käsite
liittyy ulkopoliittisiin käsitteisiin, valtio käsitteeseen. Diplomatia vaatii
uutta määritelmää, mieluiten uutta käsitettä, koska nykyisellä sanalla on yhteys
virallisen politiikan ulkopoliittiseen määritelmään. Viimeistään vuonna 2008 tuli selväksi, että
perinteiset klassisen ja parlamentaarisen diplomatian keinot eivät riitä.
Valtiovallalta puuttuvat resurssit. Tarvitaan dynaamisempaa ja
humanitaarisempaa tapaa yhteistyölle. Onnistutaanko yhdistämään kriittinen suhtautuminen
viralliseen ihmisoikeuspolitiikkaan? Kanteet kuten "Kansalainen Ivanov - vastaan Venäjä" eivät toimi. Kuka
on valtion asianajaja? Strassburg tekee päätöksen ja jos valtio rikkoo pykäliä,
se pystyy
sakottamaan valtiota. Jos ihmisoikeusjärjestö esiintyy arvostelevasti, on
kyseessä systeemitason konflikti, virallinen ristiriita ei-valtiollisten
järjestöjen kanssa. Onko kyse diplomaattisesta teosta vai kansainvälisestä
osallistumisesta?
On jäsennettävä termit kuten julkinen diplomatia, jolloin suhde on virallinen. Kyse on ihmiskunnan eloonjäämisestä.
Venäjällä leviää kansalaisten apatia
Grigori Javlinski,
taloustieteen tohtori
Javlinski tuli ja räjäytti foorumin pysähtyneen
ilmapiirin. Välillä olivat puhuneet semmoiset "kansalaisaktivismin"
edustajat kuin entinen europarlamentaarikko Henrik Lax ja suurlähettiläs Heikki
Talvitie.
Javlinski esitteli itsensä (toisin kuin virallisessa
ohjelmassa): Minä en ole kansalaisjärjestö, olen poliittinen puolue. Jabloko. Hän
kertoi, miten hänet Suomessa käydessään pidätettiin kolme kertaa jo ensimmäisen
vuorokauden aikaan. Tämän hän halusi kertoa kulttuurien suvaitsevaisuudesta. "Käyttäydyin
niin kuin olin tottunut Venäjällä, mutta se ei käynytkään Suomessa."
Oligarkit
osaavat käyttäytyä Lontoossa - siellä ei valehtelu käy päinsä ja kuin
koulupojat ilmoittautuvat venäläiset miljonäärit viranomaisille.
2000-luvulla alettiin Venäjällä jäljitellä
järjestöjen toimintaa, jotta saatiin lehdistö ja kokonaisvaltainen valvonta
kansalaisjärjestöihin, mutta kansalaistoiminta on korvautunut BB-tyyppisillä
ohjelmilla. Keskustelu riippuu hallituksen käänteistä. Viritetyt järjestöt eivät
voi korvata riippumattomuutta. Venäläisillä ei ole montaa vaihtoehtoa. Suurin
osa valitsee ensimmäisen toimintamallin: antaa olla. Se johtaa lamaantumiseen.
Toinen vaihtoehto on nationalismi, jolloin keskustelu kuihtuu, tuodaan esille
yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin, löydetään vihollinen. Nykyään
entiset kommunistit ovat kättelykelpoisia. 82 prosenttia
venäläisistä ei usko poliittiseen vaikuttamiseen.
Jabloko-puolue on Javlinskin mukaan ensimmäinen
kansalaisluonteinen puolue Venäjällä. Yhteiskunta on irtautumassa valtiosta,
eliitti ja nomenklatuura pitävät siitä huolen. Mutta Venäjällä ei ole
rajattomasti aikaa käytössään. 30 vuoden kuluttua on olemassa enää ikuisiksi
ajoiksi kehittymättömiksi jääviä maita, joissa on alhainen elinikä ja paljon sairauksia.
Ihmisten tajunnan eroa ei ole enää mahdollista kuroa umpeen. Kehittyviä maita
uhkaa hidas mutta varma lamaantuminen. Venäjä on pian siinä tilassa. Niin
kutsuttu "poistuva kansa" reagoi irtautumalla valtiosta ja kansalaisten
apatia leviää. Ihminen kääntyy omaan sisäiseen ja arkiseen elämäänsä, sulkee
itsensä pois elämästä ja politiikasta. Se on eliitille siisti tapa hankkiutua
eroon tavallisista kansalaisista. Eriytyminen ei tapahdu sivistyksen,
kulttuurin tai koulutuksen takia, vaan tämä tarkoittaa oikeudellista nihilismiä.
Venäjällä toimivat Sotilaiden äidit,
Autonkuljettajien vastainen liike, vangit, poliisit jne. Venäläiset pystyvät
uhrautumaan ja olemaan aktiivisesti mukana. Päämäärinä ovat vapaus, oikeuslaitos,
ihmisoikeudet, modernisaatio, yhtenäinen kaikkia koskeva laki, vallan
jakaminen, yksityisomaisuuden kunnia. Alekstanteri II aloitti 150 vuotta sitten
vuonna 1861 tämän suuntaisen kehityksen. Tavoitteena on moraalinen superpower
kuten Skandinavia. Vaaleissa päättäjiä kiinnostaa alhainen äänestysprosentti. Saimme
maakunnissa 20 prosentin kannatuksen, mutta Pietarissa meidät suljettiin pois
koko vaaleista.
1990 luvulla menetettiin hyperinflaation takia 96
prosenttia säästöistä, yksityistämisen aikaan luotiin säätiöitä. Se tarkoitti
kriminalisoitua yksityistämistä. Vuonna 1998 kohtasi talousromahdus, 1999 Putin
aloitti sodan Kaukasuksessa, mutta selitti sadalle miljoonalle äänestäjälle,
että kyse on demokratiasta.
Euroopan ongelmat johtuvat siitä, että talous ja politiikka ovat erkaantuneet toisistaan. USA on siirtänyt talouselämän Kiinaan. Ohje: Säästäkää itseänne niin aika voittaa!
Sosnovyi Borin uudet atomivoimalat eivät selviä talviolosuhteissa
Itämeressä on enemmän beggerellejä kuutiota kohti
kuin missään muussa maailman meressä. Irlanninmeressä ja arktisen alueen
meressä on ydinsaasteita seuraavaksi eniten. Itämeressä kuolee enemmän kaloja
kuin mitä kalastuksessa pyydystetään. Voimaloissa tapahtuu yhä enemmän
onnettomuuksia, jotka luetellaan inhimillisiksi erehdyksiksi. Ydinjätteille
ei ole suunnitelmia, ongelmaa siirretään Siperiaan Krasnojarskin alueelle.
Sosnovyi Borissa on viisi vanhan tyyppistä
reaktoria, erityisesti sotilaalliseen käyttöön. Uudet valmistuvat vuonna 2014.
Mitään tutkimuksia ei ole siitä, miten uudet ja vanhat toimivat keskenään (cooling
towers) ja miten talviolosuhteet vaikuttavat uusiin.
Itämeren alueella on Ruotsilla 12 atomivoimalaa, joista kaksi suljetaan, Liettualla yksi, joka on ajettu alas, mutta rakennetaan yksi lisää, Suomella on neljä ja rakenteilla yksi, mutta kahdelle eduskunta on antanut periaateluvan, Venäjällä on kahdeksan ja rakenteilla seitsemän, Saksalla on kuusi, jotka kaikki suljetaan, Valko-Venäjällä rakennetaan kahta.
Tanskassa naapurukset rakentavat yhdessä tuulivoimaloita
Tanskalaisilla NGO-edustajilla oli paljon käytännön
kokemuksia kerrottavana. Tulee kannustaa kiltaperinnettä, mikä tarkoittaa, että
samalla alueella tai samasta aiheesta kiinnostuneet ihmiset lyöttäytyvät yhteen
esimerkiksi aurinkokeräinten ja tuulimyllyjen rakentamiseksi. Ympäristövalistuksessa
tulee olla tunnuslause: En vetoa liikemiehiin vaan sinuun. Ennen kuin ihminen
toimii, hänen on itse ymmärrettävä ongelma. Ympäristöongelmat ovat kuitenkin
monimutkaisia ja monitehoisia. Ensin on osoitettava, että tiede on
yksimielinen. Sitten miten ongelma vaikuttaa minuun ja perheeseeni. Jos näyttää
maailmankarttaa, puhuu abstrakteista asioista ja kauaskantoisista seurauksista,
eikä kukaan muuta käyttäytymistään. Parhaat tulokset saavuttaa, jos ensin
osoittaa, että tässä on ongelma, tässä ratkaisu ja että sinä voit vielä tienata
rahaa, jos muutat käyttäytymistäsi. Vastuullinen ihminen on osa ratkaisua. Kun
ihmisellä on mahdollisuus itse osallistua, hän kantaa vastuun.
Tanska aikoo kehittää vuoteen 2020 mennessä 50
prosenttia sähköstään tuulivoimalla ja vähentää CO2-päästöjä 40 prosenttia, tuottaa
vuoteen 2035 puolet sekä sähköstä että lämmöstä ja vuoteen 2050 mennessä kaiken
energian uusiutuvilla. Jokainen, joka asuu 4,5 km etäisyydellä tuulimyllystä
voi ostaa siitä osakkuuden, jolloin hyöty tulee niille, jotka kärsivät mahdollisista
haitoista. He ottavat riskin, saavat määräysvallan toiminnasta ja tulot sähkön
myynnistä.
40 prosenttia kööpenhaminalaisista käyttää
polkupyörää päivittäin. Tanskan ministerit menivät polkupyörällä kuningattaren
esittelytilaisuuteen luodakseen ensivaikutelman. Copenhagen-lines on pyörälinja
– ei melua, ei päästöjä, ei lihasvelttoutta.
Oslossa aktivistit tekivät plasbon – kaikki jäätyivät
Oslon keskustassa, iso punainen sydän kädessä, sitten rutistivat ohikulkijoita
– all you need is love, sitten tanssittiin käsi kädessä piirissä.
- speed dating -konsepti. 20 eri NGO:n edustajaa
juttelevat tapaamisella viisi minuuttia keskenään.
- Moskovassa reikä asvaltissa, aktivistit loivat internetkampanjan
Miten NGO hakee rahoitusta?
Järjestöön kuuluu 13 maakuntaa – ei puhuta viidestä valtiosta. Mukana ovat Suomesta Kainuu, Lappi ja Oulu. Alkuperäiskansoilla ja paikallisväestölle on oltava oikeus tehdä esityksiä. Järjestö auttaa hakemusten teossa, joissa usein vesittyy hyvä asia, koska se on esitetty huonosti, epäselvästi. Hakemuksissa on tärkeä kertoa, miten oli tilanne ennen, miten nyt ja mitä hankkeen jälkeen. Etsitään yhteiskuntakumppaneita. Hankkeella on hyvä olla mieleenpainuva nimi. norden.spb.ro
NGO tärkeä valtion turvallisuudelle
Tuli tunne, että jos ampumisia Suomessa ja Norjassa
ei olisi tapahtunut, viralliset puheet olisivat olleet hyvin erilaisia. Ehkä
hallintokunta pelkää myös, että Arabimaiden tapaisten mellakoiden leviämistä
ellei establishment laskeudu tornistaan. En ymmärrä, miten Eero Heinäluoma
liittyy NGO:n, mutta hänelläkin oli foorumissa virallinen puheenvuoro:
"Ennen maiden välillä oli liike-elämällä eniten yhteyksiä,
nyt on kansalaisjärjestöjen aika. Kolmannessa sektorissa vaikuttavat ihmiset
itse. Vuosittain kansalaisjärjestöt ovat yhteydessä poliittisiin päättäjiin,
joilla on tarve kuunnella kansalaisjärjestöjä."
Foorumin jälkeisenä päivänä kolme puoluetta irtautui
kansalaisjärjestö Alianssista, joka oli edustettuna Pietarissakin: "Valitettavasti
Suomeen on vuosikymmenten saatossa päässyt muodostumaan poliittinen rälssi,
joka elättää itseään moninaisten julkisin varoin tuettujen järjestöjen
kautta", Simon Elo sanoi tiedotteessa.
Seminaarissa toivottiin kaikille avoimia
rahoituksia. Vaikka julkinen rahoittaa, ei se saa rajoittaa.
Kansalaisjärjestöjen tulee voida lausua mielipiteensä ennen lainsäädäntöä.
Miten julkisia varoja kansalaisjärjestöille jaetaan? Olli
Saarela Avartti nuorisojärjestöstä valitti, että opetus- ja
kulttuuriministeriön sävyssä on jotain väärin - osallistujat eivät ole
asiakkaita, objekteja, eivät kaipaa koordinointia.
Ehdotuksia
Naiset Rauhan puolesta -liikkeelle foorumin jälkeen:
1. Jospa
joku voisi keskittyä raha-anomusten anomuksiin. EU, Pohjola Norden ja Baltic
Region käyttävät suuria summia avustuksina. Nyt ne menevät niin kutsuttujen
kansalaisjärjestöjen toimintaan, koska uudet, todelliset ja amatöörien pyörittämät
NGO:t eivät tiedä mahdollisuuksista.
2. NRP
kuuluu keskikastiin ja siksi sillä on hyvät mahdollisuudet saada viestinsä
perille perinteisissäkin tiedotusvälineissä.
3. Naisten
yhteistoiminta on yhä erilaista kuin miesten ja tärkeää ruohonjuuritoimintaa.
4. Olisi
hyvä järjestää seminaari, jossa esitellään Tanskan ja Saksan mallia, miten maat
selviävät ilman uraanipohjaista energiaa.
Yhteyksiä
foorumista:
1. Jos
ikinä järjestetään seminaaria Itämeren alueen atomivoimaloista, on fyysikko ja
ekologi Oleg Bodrov Sosnovy Borista ehdottoman perehtynyt ja vakuuttava
bodrov@greenworld.org.ru
2. Artemova
Tatiana, Pietarin ekologisten
toimittajien järjestö aejspb@rambler.ru
3. Emelyanaova
Ludmila, Ustjanskin Naisten järjestö, ludmila-e@mtu.net.ru
4. Feoktistova
Evgenia: Äidit huumeita vastaan vr_patt@mail.ru
5. Gertsik
Irina: Kalingradin naisäänestäjien liiga efi-nov@yandex.ru
6. Khlebnikova
Nadezhda: Murmanskin alueen naistoimittajien yhdistys, nkhlebnikova@gmail.com
7. Kirilova
Oksana: Paikallinen ihmisoikeusjärjestö. Sotilaiden äidit soldiersmothers@yandex.ru
December
the 1th, 2011
Director
Nordic Council of Ministers Information Office
Mr. Mika Boedeker,
Hoping to meet other women for peace, permaculture
activists, Wallstreet people, fighters against
nuclear power, I attended the NGO Forum in St.
Petersburg November 19th to 21st. I was sure I would have the
opportunity to listen to Andrei Pivovar, Andrei Dmitrijev etc., for networking
and learning about the experiences of our Russian collegues.
How did you find the Congress? Did the Nordic Council of
Ministers get something relevant in counterpart for the expenses? What was the
target?
If you ever reorganize a Nordic - Russian NGO Forum,
please
1. Dont ask the Finnish-Russian Society to be the
organizer. They have a long history as an organization of finlandisation.
2. Think over the proper use of words. Kansalaisjärjestö/Volksbewegung/Reformmovement.
In English NGO refers to more anarchic movements. Officially NGO was used first
in the context of Agenda 21 in Rio. The name of this seminar should have been:
Official Nordic - Russian Friendship Happening in St. Petersburg.
3. A real NGO can never afford to use 600 euros for
one person for a two days' sitting. If it is meant to promote people to people
connection, we should have the possibility to sleep at the homes of Russian
partners and use the evenings - not for ballet - but for example for speed
dating (Norwegian experience).
Could you kindly tell your personal
point of you in this matter, thank you.
Best regards